Tekoälystä on hyötyä, kunhan sitä käyttää oikein. Kuva: Nano Banana.
Lasse Petman
Pienetkin mediaorganisaatiot etsivät voittavaa tekoälyratkaisua, jonka turvin niiden tuotteiden tilaajamäärät kasvaisivat. Väärät välineet eivät kuitenkaan ole ratkaisu, jolla pieleen mennyttä strategiaa pelastetaan – varsinkaan, jos toiminta nojaa heikkolaatuiseen analytiikkaan. (Ratia, s. 52) Analyysin ruumista, elinikäistä tilaajaa etsivä sopulilauma kompastelee ruumiiksi tulleen analyysinsa jalkoihin toimituksen käytävällä, vaikka tilaajaprofiilin pitäisi lötköttää makuuhuoneessaan uutisista nauttimassa. Harha-askeleet ovat kalliita, mutta toimittaja kampeaa itsensä pystyyn hurraahuutojen saattelemana. (Ratia, s. 51) Heikosti pohjustetun strategian toteuttaminen jatkuu!
Kiitoksen aiheita on monia. Yksilönä toimittaja osaa käyttää tekoälyavusteista otsikointityökalua ja ymmärtää, miksi toimituspalaverissa keskustellaan somealustoista. Itse hän ei välttämättä sosiaalista mediaa käytä muutoin kuin pakosta (Turtola, s. 11), mutta asia on tärkeä ja siitä täytyy osata kirjoittaa kauniita lauseita ainakin työnhakukirjelmiin. Tekoäly on sillä samalla asialistalla. Työympäristön muutos, olipa syynä muutosneuvottelut tai toimitusten välinen yhteistyö, hajauttaa analyysi- ja teknologiauskovaisten pallopäiden lauman toimituksesta toiseen. Sitoutumisen määrä ei kuitenkaan lisäänny eksponentiaalisesti, vaikka yksilöiden määrä kasvaa (George & Feltz, s. 101–102). Nyökkäily ja joojottelu onkin asia erikseen.
Tekoälypöhinään ja yleisesti teknologiaan uskovien mediaorganisaatioiden ongelma lienee ennen kaikkea sitoumuksen puute. Tilaa oppimiselle ei ole, koska äskettäin käyttöön otettujen teknologioiden tilalla ovat pian seuraavat. Jos työnantaja ei tarjoa koulutusta, joukossa on aina erikoistumattomia yksilöitä, jotka välttelevät työkalujen käyttöä (Valtonen & Holopainen, s. 62). Välttelemiseen on aihettakin, sillä alustaistuminen on todellinen piina journalismille. Isojen mediaorganisaatioiden parhaiksi havaitsemat alustat, eli ne, joille on hengen pitimiksi pakko ängetä, eivät kysele mediaorganisaatioilta neuvoa, vaikka näitä kouluttavatkin (Papa, s. 15). Somen leikkikehästä poistuminen on helppoa oikeastaan vain silloin, jos alustoilta karataan moraalisen poseeraamisen takia.
Analytiikkauskoon voi siis kaatua, mutta silloinkaan kyse ei ole poikkeavuudesta. Samoin kuin muidenkin yhteisöjen, myös ekumeenisen mediakirkon yhteisön jumala on yhteisö itse (Durkheim, s. 382), ja vaikka aaterakennelma nojaisi uusimman teknologian sijasta johonkin muuhun ajatukseen, saattaisi tuloksena siltikin olla lauma lampailta näyttäviä toimittajia. Pahinta kaikessa on juuri lauma-ajattelu, josta tosin tietyt mediat ottavat näyttävän sivuloikan. Vaikka kyse olisi kuinka uudesta jutusta, markkinoivat uudismielisetkin tuotteitaan ennalta tuntemissaan ympyröissä mutta eri iskulausein. Heidän suurin riskinsä on uutisasiakkaan menettäminen kaunokirjallisuudelle, mistä syystä tarjolla olevien kulttuurijuttujen määrän on oltava runsas.
Tekoäly ei ratkaise medioiden strategisen autonomian puutetta, eivätkä todelliset innovaatiot synny ottamalla käyttöön muiden valmiina tarjoamia teknologioita, joita pahimmassa tapauksessa käytetään väärin tai vääristä syistä. Teknologioiden hyödyt havainnollistuvat vasta silloin kuin niiden käyttö pohjautuu syvälliseen asiantuntemukseen ja median vahvaan asemaan ilman ulkoisia sitoumuksia.
Kirjallisuus
Durkheim, E.. Randell, S. (1912). Uskontoelämän alkeismuodot: Australialainen toteemijärjestelmä. (Les formes élémentaires de la vie religieuse: Le système totémique en Australie, 1912.) Suomentanut Seppo Randell. Tammi, 1980 (alkuteos 1912).
George, T. R., & Feltz, D. L. (1995). Motivation in sport from a collective efficacy perspective. International Journal of Sport Psychology, 26, 98-116.
Papa, V. (2024). “Platform Schooling” Through “Platform Tutoring”? Unpacking the Relationship Between FJP Trainings and Journalistic Skills. Journalism Practice, 1–19
Ratia., M. (2022). Arvonluontia analytiikalla — Käsikirja analytiikan johtamiseen. Basam Books.
Turtola, I., (2017). How do social media build the professional identity of journalists? Reuters Institute Fellowship Paper. University of Oxford.
Valtonen, A., Holopainen, M., (2025). Mitigating employee resistance and achieving well-being in digital transformation, Information Technology & People,Volume 38, Issue 8, 42-72.