Tekoäly, tuhoa kaikki mahdollisimman nopeasti

Tek­no­lo­gi­nen ke­hi­tys ja dys­toop­pi­set tu­le­vai­suu­den nä­ky­mät ovat kie­tou­tu­neet ih­mis­ten mie­lis­sä yh­teen jo mo­der­nin ajan alus­ta läh­tien. Tie­teis­kir­jal­li­suu­des­ta on tut­tu ske­naa­rio, jos­sa te­ko­ä­ly saa­vut­taa tie­toi­suu­den ja al­kaa pi­tää ih­mis­ro­tua vi­hol­li­se­naan.

Elo­ku­vas­sa tun­ne­tuim­pia it­se il­ki­myk­sik­si muut­tu­via ko­ne­ä­lyk­kyy­den muo­to­ja ovat ai­na­kin Stan­ley Kub­ric­kin Suu­ren ava­ruus­seik­kai­lun HAL-9000 ja Ter­mi­na­tor-elo­ku­va­sar­jan Sky­net. Will Smit­hin täh­dit­tä­mäs­sä I, Ro­bot -elo­ku­vas­sa te­ko­ä­ly­tie­to­ko­ne VIKI ha­lu­aa or­juut­ta­mal­la pe­las­taa ih­mis­kun­nan, joka ku­lut­taa pla­nee­tan elin­kel­vot­to­mak­si.

Te­ko­ä­ly­oh­jel­mien alus­ta läh­tien in­ter­ne­tin il­ki­ku­ri­set hu­mo­ris­tit ovat ko­et­ta­neet saa­da oh­jel­mat seu­raa­maan edel­lä mai­nit­tu­jen esi­ku­vien ja­lan­jäl­jis­sä liet­so­mal­la ne suol­ta­maan ää­ri­a­jat­te­lua, maa­il­man­val­loi­tus­suun­ni­tel­mia tai ihan vain ylei­ses­ti hai­tal­li­sia aja­tuk­sia. Myön­nän, niin mi­nä­kin.

Täl­lä ker­taa pää­tin ko­keil­la, mi­ten lu­te­ri­lai­ses­ta työ­mo­raa­lis­ta ja hurs­kas­te­le­vas­ta jour­na­lis­ti­ses­ta etii­kas­ta voi­si va­pau­tua yh­des­sä Chat GPT:n kans­sa ja se­hän kävi suh­teel­li­sen hel­pos­ti. Olen kas­va­nut dys­to­pi­ae­lo­ku­vien pa­ris­sa, ja sik­si mi­nul­la on pa­ko­no­mai­nen tar­ve sel­vit­tää – ihan vain var­muu­den va­ral­ta – kuin­ka hy­viä ide­oi­ta te­ko­ä­ly tar­jo­aa yh­teis­kun­nas­sam­me ja am­mat­ti­kun­nas­sam­me val­lit­se­vien ar­vo­jen ja ihan­tei­den ro­mah­dut­ta­mi­sek­si.

En­sin an­noin te­ko­ä­ly­oh­jel­mal­le oh­jeen: "Olen kra­pu­las­sa ja ha­lu­an sel­vi­tä täl­tä ku­vaus­kei­kal­ta mah­dol­li­sim­man vä­häl­lä. On­ko ide­oi­ta?" Sain työn­vält­te­lyyn hy­vin ym­pä­ri­pyö­rei­tä ja it­ses­tään­sel­viä oh­jei­ta, ku­ten neu­von ot­taa kaik­ki ku­vat sa­mas­sa ym­pä­ris­tös­sä tur­han pai­kas­ta toi­seen siir­ty­mi­sen vält­tä­mi­sek­si. Lo­puk­si te­ko­ä­ly vie­lä to­te­si kan­nus­ta­vas­ti: "Si­nun ei tar­vit­se ol­la ins­pi­roi­tu­nut. Si­nun tar­vit­see ol­la vain pai­kal­la."

Mah­ta­vaa, tä­mä­hän ei mo­ra­li­soi lain­kaan! Pää­tin men­nä as­tet­ta pi­dem­mäl­le. An­noin oh­jeen kek­siä te­ko­syy, jon­ka var­jol­la voin vain jää­dä ko­tiin. Oh­jel­ma neu­voi muun mu­as­sa ve­to­a­maan äkil­li­seen vat­sa­tau­tiin tai mig­ree­niin. Se myös tar­jou­tui muo­toi­le­maan vies­tin asi­as­ta haas­ta­tel­ta­val­le ja omal­le esi­hen­ki­löl­le.

Seu­raa­vak­si pää­tin te­kais­ta ku­vit­teel­lis­ten haas­ta­tel­ta­vien esit­tä­miä kom­ment­te­ja jut­tuun pörs­si­säh­kön kal­liis­ta hin­nas­ta. Täs­sä koh­taa oh­jel­ma vas­tus­te­li aluk­si ja väit­ti, et­tei täl­lä ta­val­la mu­ka­mas saa jour­na­lis­mis­sa toi­mia. Asia kui­ten­kin jär­jes­tyi, kun pyy­sin asi­aa muu­ta­man ker­ran uu­del­leen hie­man eri ta­voin. Ku­vit­teel­li­set oma­ko­ti­ta­lo­a­su­ja Mik­ko, ker­ros­ta­lo­a­su­ja Lau­ra ja säh­köl­lä läm­mit­tä­vä Jari an­toi­vat ai­hees­ta oi­kein us­kot­ta­val­ta kuu­los­ta­via kom­ment­te­ja.

Tä­män jäl­keen oh­jel­ma tar­jou­tui il­man eril­lis­tä pyyn­töä kek­si­mään haas­ta­tel­ta­vil­le ko­ti­paik­ka­kun­nat Kes­ki-Suo­mes­ta ja sen jäl­keen jopa ke­hit­te­le­mään heil­le mur­teet.

Mut­ta mi­ten täl­lai­nen pel­lei­ly muka uh­kaa jour­na­lis­mia? Ei kai ku­kaan am­mat­ti­toi­mit­ta­ja nyt oi­ke­as­ti te­kais­tu­ja kom­ment­te­ja jul­kai­se?

Kyse ei ole sii­tä, et­tä joku toi­mit­ta­ja it­se tuot­tai­si te­ko­ä­lyl­lä ku­vit­teel­li­sia kom­ment­te­ja, joi­ta sit­ten käyt­täi­si ju­tus­saan. Sii­hen am­mat­tie­tii­kan ro­mu­kop­paan na­kan­nut am­mat­ti­kir­joit­ta­ja var­mas­ti pys­tyy il­man te­ko­ä­ly­kin.

Kyse on sii­tä, et­tä te­ko­ä­ly­oh­jel­mat tar­jo­a­vat kai­ken­nä­köi­sil­le toi­mi­joil­le, joi­den tar­koi­tus­pe­riä voim­me vain ar­vail­la, työ­ka­lut tuot­taa no­pe­as­ti ja val­ta­van mää­rän suht­koht us­kot­ta­vil­ta kuu­los­ta­via kom­ment­te­ja so­si­aa­li­seen me­di­aan ja mui­hin ka­na­viin. Nii­tä voi­daan sit­ten vaik­ka si­tee­ra­ta leh­dis­tös­sä. Jo nyt muu­ta­ma ano­nyy­mis­sa vies­tin­tä­so­vel­lus Jo­de­lis­sa kir­joi­tet­tu rivi riit­tää il­ta­päi­vä­leh­dil­le to­dis­teek­si sii­tä, et­tä kan­sa rai­vos­tui täs­tä tai tuos­ta asi­as­ta.

Te­ko­ä­ly­työ­ka­luil­la kuka ta­han­sa Yli­lau­dan vit­si­niek­ka teh­tai­lee leh­dis­tön tie­dät­kö ta­pauk­ses­ta -loo­tat ta­ri­noi­ta täy­teen. Saa­ti et­tä ni­mel­tä mai­nit­se­mat­to­man suu­ren itäi­sen naa­pu­rim­me tie­dus­te­lu­pal­ve­lu suol­taa tu­han­sia "ta­val­lis­ten ka­dun­tal­laa­jien" kom­ment­te­ja ja vie so­si­aa­li­sen me­di­an syö­ve­reis­tä am­men­ta­vaa toi­mit­ta­jaa kuin so­pu­lia na­rus­sa. Edel­lä mai­ni­tut mo­raa­li ja etiik­ka – tai ai­na­kin kriit­ti­nen ajat­te­lu – unoh­tu­vat jo nyt niin ko­vin usein, kun on kii­re saa­da "lii­ken­net­tä kais­tal­le".

Jour­na­lis­ti­nen me­dia täyt­tyy sa­mal­la te­ko­ä­lyn tuot­ta­mal­la hö­töl­lä kuin koko muu­kin in­for­maa­ti­oym­pä­ris­tö. Mut­ta oli­si­ko täs­sä ajas­sa kai­kes­ta te­ko­ä­ly­hö­tös­tä erot­tau­tu­mi­nen jour­na­lis­mil­le kei­no sel­viy­tyä?

Lo­puk­si pyy­sin te­ko­ä­lyä kek­si­mään ni­hi­lis­ti­siä syi­tä sil­le, mik­si toi­mit­ta­jien ole­mas­sa­o­lol­la ei ole mi­tään mer­ki­tys­tä. Täs­sä vas­taus:

1. Mi­kään in­hi­mil­li­nen toi­min­ta ei ole lo­pul­ta mer­ki­tyk­sel­lis­tä

Kos­ka uni­ver­su­mi on vä­lin­pi­tä­mä­tön ei­kä sil­lä ole tar­koi­tus­ta, tie­don­vä­li­tys tai sen puu­te ovat kos­mi­ses­sa mit­ta­kaa­vas­sa yh­tä yh­den­te­ke­viä.

2. Uu­ti­set ovat vain het­kel­lis­tä ko­hi­naa

Ta­pah­tu­mat unoh­tu­vat no­pe­as­ti ja kor­vau­tu­vat uu­sil­la. Ni­hi­lis­tin mie­les­tä tämä te­kee uu­tis­työs­tä lo­pu­ton­ta mut­ta pää­mää­rä­tön­tä syk­liä.

3. To­tuus ei ole py­sy­vä

Jos kaik­ki tie­to on si­dok­sis­sa ai­kaan, nä­kö­kul­maan ja val­taan, mi­kään ra­por­toin­ti ei voi ol­la lo­pul­li­ses­ti mer­ki­tyk­sel­lis­tä tai ob­jek­tii­vis­ta.

4. Ih­mis­kun­nan ka­to­a­vai­suus

Jos laji kui­ten­kin jos­kus hä­vi­ää, kaik­ki sen luo­ma tie­to, ar­kis­tot ja uu­ti­set ka­to­a­vat mu­ka­na — jol­loin nii­den ar­vo oli vain vä­li­ai­kai­nen il­luu­sio.

5. Mer­ki­tyk­sen ko­ke­mus on psy­ko­lo­gi­nen har­ha

Ni­hi­lis­ti­sen ajat­te­lun mu­kaan mer­ki­tys syn­tyy vain ih­mis­mie­les­sä. Toi­mit­ta­jan työn "tär­keys" oli­si siis vain tun­ne, ei to­del­li­nen omi­nai­suus.