Voiko tekoäly auttaa toimituksia hallitsemaan tietoa ja löytämään uusia juttuaihioita? Innovaatiokokeiluissaimme kehitimme kahta ideaa: Älykalenteria, joka tunnistaa jutuista tuleviin tapahtumiin liittyviä päivämääriä, sekä Henkilörekisteriä, joka auttaa löytämään uusia haastateltavia.
Tekoäly
Olivia Aho, Sami Ikonen, Tommi Peltola
Ryhmien muodostumisen jälkeen ryhdyimme kolmestaan miettimään mediapartnereiden toiveiden ja omien kokemuksien pohjalta, millaisia journalismin alan ongelmia halusimme lähteä ratkomaan tekoälyn avulla.
Aivoriihen jälkeen totesimme, ettei tekoälyllä kannattanut lähteä tuottamaan tai korjaamaan mitään journalistista sisältöä, vaan ennemminkin sen avulla olisi hyödyllistä käsitellä suuria datakokonaisuuksia ja etsiä informaatiota nopeammin. Ajattelimme, että pystymme siten paremmin huolehtimaan työkalun luotettavuudesta ja toimivuudesta journalistisessa työssä.
Kaksi ideaa nousi ylitse muiden: Älykalenteri ja haastateltavien etsimiseen tarkoitettu Henkilörekisteri.
Molemmissa ideoissa oli tarkoituksena nopeuttaa toimittajan työtä ja helpottaa toimituksen sisäistä tiedonkulkua. Henkilörekisterin ideana oli nopeuttaa ja monipuolistaa haastateltavien etsimisprosessia. Se olisi ikään kuin menneiden vuosien Etsi Xpertti tai Kuka-palvelu, mutta tekoälyn ansiosta tehokkaampi.
Työkalu etsisi vanhojen kulutettujen haastateltavien sijaan tuoreita henkilöitä, joiden näkökulmat ja esimerkiksi sukupuoli toisivat juttuihin tuoreutta ja monipuolisuutta. Samalla se kokoaisi rekisterin hyvistä haastateltavista koko toimituksen käytettäväksi.
Älykalenterin ajatuksena puolestaan oli poimia menneistä jutuista tärkeitä ja mielenkiintoisia päivämääriä, jotka olisi hyvä tietää tulevaisuuden uutisjuttuja varten, ja koota ne yhteen paikkaan.
Esimerkki: Muistuta minua asiasta X, joka tapahtuu ensi vuoden tammikuussa. Asia X voisi olla esimerkiksi rakennuksen valmistuminen tai oikeusprosessin eteneminen. Toimituksissa tieto saattaa monesti keskittyä tietyille ihmisille, mutta Älykalenterin avulla tieto tulevista uutistapahtumista olisi koko toimituksen saatavilla.
Botti ei ainoastaan helpottaisi toimittajan työtä vaan myös vuorosuunnittelua, kun tulevat tapahtumat löytyisivät valmiiksi kalenterista. Lisäksi työkalu olisi kätevä apu hiljaisiin uutispäiviin, jolloin ei löydy akuuttia uutisoitavaa: mitäköhän sille huutokaupattavalle kyläkoululle, josta uutisoimme 5 kuukautta sitten, nyt kuuluu?
Ideamme saivat rohkaisevaa palautetta, joten siitä motivoituneina lähdimme jalostamaan ja kehittämään niitä eteenpäin.
Älykalenteri
Kuvakaappaus ChatGPT:ssä käydystä keskustelusta. Paljon kopioi ja liitä -touhua.
Käytimme Keskisuomalaisen koostamaa uutisarkistoa, jonka ChatGPT Plus (suljettu ohjelma, ei siis käyttänyt dataa itsensä opettamiseen) analysoi ja antoi ohjeet, millä komennoilla saamme Windowsilla rakennettua “kalenterin”. Annoimme AI:lle käskyn napata artikkeleista tulevaisuuteen liittyviä aikamääreitä (ensi vuonna, toukokuussa, jouluna jne.).
Aikamääreiden pohjalta ohjelma laittoi artikkelit kalenteriin. Arkistodata oli niin vanhaa, ettei niistä löytynyt tulevia tapahtumia, jolloin demonstraation nimissä vääristimme dataa väittämällä, että esimerkiksi toukokuun 2021 tapahtuma onkin toukokuussa 2026.
Tämän jälkeen latasimme demon Google Kalenteriin. Vastasyntyneeseen ohjelmaan liittyi yksi hauska erehdys: jos arkistoidussa uutisessa luki esimerkiksi “ensi syksynä”, ohjelma listasi tämän asian tapahtumaan jokaiselle syksyn päivälle. Tämän “ominaisuuden” saisi helposti korjatuksi.
Kuvakaappaus Älykalenterin toiminnasta Google Kalenterissa.
Ideaalissa tilanteessa AI-ohjelma olisi myös luonut toimittajalle ilmoituksia tulevista tapahtumista, mutta päättelimme, että se toiminto vaatisi kokonaan uuden botin, joten jätimme sen prosessin ulkopuolelle.
Ennen ohjelmointia kokeilimme myös hakea lehtien aineistoista prosesseja aiheista, joista oli uutisoitu useammin kuin kerran. ChatGPT esitteli esimerkiksi oikeudenkäynnin kulkua, koronauutisointia ja kuntavaalien aikataulua.
Loimme esittelyvideon Älykalenteri-prosessista.
.Henkilörekisteri
Kokeilimme useiden eri sovellusten jälkeen ChatGPT:tä myös Henkilörekisteriin. Totesimme sen olevankin kenties helpoin toteutustapa, jos haastateltava täytyy löytää nopeasti. Haku oli kätevämpi tapa kuin pelkkä googlettaminen, sillä AI koosti haastateltavat suoraan listalle.
ChatGPT onnistui löytämään asiantuntijoita myös Keskisuomalainen-konsernin aineistoista, mutta se antoi hakutuloksiksi myös paljon huteja. Se ehdotti esimerkiksi poliisin asiantuntijaksi poliisielokuvien hahmoja.
Lopulta kokeilimme yksinkertaista Excel-pohjaista henkilörekisteriä AI:n avulla. Loimme toisella työkalulla, Copilotilla Excel-listan tekoälyn keksimistä haastateltavista sekä heille kuvitteelliset työpaikat ja osaamisalueet. Lopputuloksena oli pelkistetty Excelin ja ChatGPT:n avulla rakennettu “rekisteri”, joka ehdotti hakusanoilla asiantuntijoita listasta ja antoi niille “tuoreuspisteet” kuvaamaan haastateltavien esiintyvyyttä mediassa.
Tällainen rekisteri vaatisi toimittajien ylläpitoa ja muokkausta, ja automaation taso siinä on hyvin pieni, joten se ei lopulta vastannut esittämäämme ideaa automatisoidusta Henkilörekisteristä.
Kuvakaappaus ChatGPT:n avulla luodusta Henkilörekisteristä. Asiantuntijat ja työpaikat ovat tekoälyn keksimiä.
Opimme prosessin aikana, että rekisterin tekeminen vaatisi kenties monen eri AI-toiminnon yhdistämistä, eivätkä taitomme riittäneet niin pitkälle. Koimme kuitenkin tekoälyn antamat ohjeet hyödyllisiksi, ja niiden avulla oli mahdollista edetä muun muassa Excel-koodien rakentamisessa.
Kuvakaappaus Exceliin tehdystä Henkilörekisteristä. Syötetty hakusana “ilmasto” antoi kolme osumaa ja näytti haastateltavien “tuoreuspisteet”, jotka perustuivat siihen, kuinka usein haastateltava on esiintynyt mediassa.
Kokeilimme projektin aikana monia erilaisia tekoälytyökaluja, kuten tiedostojen läpikäyntiä helpottavaa Zapieria, henkilöhakuun tarkoitettuja Whitebridge.ai:ta ja Skywork.ai:ta sekä Excel-tiedostoista tietoja etsivää Excelmaticia. Kokeilujen kautta totesimme, ettei moni työkalu sopinut ideaamme tai emme saaneet niitä lainkaan toimimaan.
Työkalujen kokeilua vaikeutti myös niiden luotettavuuden arviointi, sillä halusimme löytää turvallisen työkalun aineistoamme varten. Loputtoman työkalumäärän edessä välillä jopa hieman tuskastuimme, sillä emme voineet aina varmistua turvallisista vaihtoehdoista. Luotettavia ja dataa eteenpäin luovuttamattomia työkaluja voi pitää journalismissa erityisen tärkeinä, jotta esimerkiksi yksityisyydensuoja toteutuu.
Reflektoita kokeiluistamme ja kurssilta saatuja oppeja
"Kurssilta keskeisenä on jäänyt mieleen se, miten hurja määrä tekoälytyökaluja on olemassa ja kuinka vähän toistaiseksi tiedämme tekoälyn toiminnasta. Vaikka ideamme olivat hyviä ja toimitustyössä varmasti hyödyllisiä, niiden toteuttaminen osoittautui paljon ajateltua haastavammaksi. ChatGPT:kin osaa kyllä opastaa hyvin eteenpäin ja antaa ohjeita, mutta todellisen käyttöliittymän luominen ideoitamme varten vaatisi paljon osaamista. Näin kävi etenkin Henkilörekisterin kanssa. ChatGPT antaa pyydettäessä haastateltavaehdotuksia, ja saimme kyseisen työkalun avulla rakennettua myös Exceliin yksinkertaisen rekisterin. Käyttökelpoinen rekisteri vaatisi kuitenkin paljon enemmän automaatiota, sillä rekisterin täyttäminen jäisi varmasti vähäiseksi kiireisessä toimitustyössä. Lopulta tuntuikin, että ChatGPT:n haku oli kaikista nopein ratkaisu.
Kurssilta jäi mieleen myös se, miten hankalaa erilaisten työkalujen luotettavuuden arviointi on. Mistä voin tietää, ettei yritys lähetä dataa eteenpäin, vaikka kyseinen sovellus väittäisi olevansa turvallinen? Varsinkin journalismissa on erityisen tärkeää tietää, minne dataa syöttää. Kurssi oli kokonaisuutena opettavainen kokemus, ja työkaluja oli mukava testailla porukassa. Eihän työkaluja opi käyttämään muuten kuin kokeilemalla." –Olivia
"Projektimme ensiaskeleet tuntuivat tahmaisilta, sillä meillä oli hyvät ideat paperilla mutta demon rakentaminen tuotti päänvaivaa. Saimme vinkin, että kysyisimme vanhoista uutisartikkeleista datapaketit mediapartneri Keskisuomalaiselta. Pyyntöön suostuttiin nopeasti, ja meillä oli nyt tuhansien artikkeleiden aineisto kokeiluja varten.
Seuraavaksi täytyi työntää kädet saveen. Ensimmäisen konkreettinen askel oli löytää sopiva AI-ohjelma. Valitsimme niistä tutuimman ja päivitimme sen maksulliseen ChatGPT Plus -versioon.
Esitin Älykalenterin idean ja vaatimukset GPT:lle. Sen jälkeen prosessi jatkui pitkään periaatteella 'ctrl+c ctrl+v'. Eli GPT ohjeisti käyttämään Pythonia tai Windowsin omaa komentotyökalua. Sain AI:lta tarvittavat komennot, ja pian koneeni kansiossa oli Google Kalenteriin syötettävä ohjelma. Näin syntyi Älykalenterin 'betaversio'. Se on kaukana täydellisestä, mutta antaa vaikutelman, että kyseinen ohjelma on mahdollinen suuremmalla panostuksella ja hiomisella. Tämän prosessin voi katsoa myös linkkaamastamme Youtube-videosta.
Mediapartnerit vaikuttivat olevan ideoistamme innostuneita, ja toivottavasti työmme tulokset auttavat heitä." –Sami
"Kurssi on ollut melkoista vuoristorataa, mutta jo alusta asti tuntui, että olimme ryhmän kesken samoilla viivoilla ideoiden ja toteutustapojen kanssa. Keksimme mielestäni erittäin hyvät ja toteuttamiskelpoiset ideat, joita oli mukava lähteä toteuttamaan. Alkuhuuman jälkeen kuitenkin selvisi, että ideasta valmiiseen työkaluun, tai edes sitä esittelevään demoon, olisi pitkä matka. Erityisesti käytettävän tekoälyn valinta ja niiden epäsopivat tuotokset aiheuttivat harmaita hiuksia. Välillä myös tuntui, että toimivan demon toteuttaminen vaatisi parempaa osaamista esimerkiksi ohjelmoinnissa kuin kellään ryhmämme jäsenistä oli. Homma lähti kuitenkin rullaamaan paremmin, kun madalsimme rimaa lähemmäs omia taitojamme, ja lähdimme ratkaisemaan ongelmia pala kerrallaan. Kokeilimme runsaasti lupaavan oloisia ilmaisia työkaluja, joista suurin osa päättyi kuitenkin pettymykseen. Maksullisia työkaluja emme ChatGPT:n lisäksi käyttäneet, sillä ei tuntunut mielekkäältä lähteä maksamaan työkalusta, jonka toimivuudesta ja soveltuvuudesta meidän käyttöömme ei ollut mitään takeita. Osa laadukkaimmista työkaluista ei ollut saatavilla julkisesti, eikä kyselyihimme päästä käsiksi niihin ikinä vastattu. Saimme kaikesta huolimatta mielestäni hyvää jälkeä aikaan, ja mikä tärkeintä, opin itse todella paljon tekoälyn hyödyntämisestä.
Mieleen jäi erityisesti saatavilla olevien työkalujen valtava lukumäärä. Tuntuu, että päivittäin julkaistaan satoja uusia työkaluja, joten on vaikea olla niistä perillä. Kurssin aikana tuli selvästi huomattua tekoälytyökalujen tehokkuus, mutta myös se kuinka niiden kanssa voi helposti turhautua ja hukkua yltäkylläisyyteen. Oli mukava kuitenkin päästä suoraan 'syvään päätyyn' ja päästä kokeilemaan vapaasti eri lähestymistapoja." –Tommi