Huonekasvit ovat koristaneet koteja jo vuosisatoja, mutta nyt käsillä on ennennäkemätön villitys

Jo­han­na Ma­li­nen

Päi­vän­va­lo. Se on en­sim­mäi­nen asia, joka kiin­nit­tää huo­mi­on Tes­si Sil­lan­pään ko­dis­sa kes­kel­lä pi­mein­tä lop­pu­syk­syä.

Seu­raa­vak­si huo­mio kiin­nit­tyy luon­non­va­lo­lamp­pu­jen hoh­tees­sa pais­tat­te­le­viin kas­vei­hin. Jy­väs­ky­lä­läi­sen ker­ros­ta­lo­a­sun­non etei­ses­tä avau­tuu nä­ky­mä olo­huo­neen te­le­vi­si­o­ta­son luo. Huo­ne­kas­vit ym­pä­röi­vät sitä joka suun­nas­ta. Kas­vien köyn­nök­set lui­ker­te­le­vat sei­nil­lä ja ste­re­oi­ta pit­kin. Ste­re­oi­den vie­res­sä pa­raa­ti­pai­kal­la ko­mei­lee mar­ras­kuun kak­tus -ni­mi­nen kas­vi. “Luon­to on iha­na ja ra­kas­tan ke­sää. Siis­pä loin ke­sän ko­tiin”, Sil­lan­pää huo­kai­see.

Suo­men suvi on ly­hyt ja tal­vi pit­kä. Sil­lan­pään ko­tiin lop­pu­syk­syn karu pi­meys ja kuol­lut luon­to ei yl­lä. Be­to­ni­sen ker­ros­ta­lo­huo­neis­ton sei­nien si­säl­lä on ai­na veh­re­ää ja va­loi­saa.

Sil­lan­pää hu­rah­ti huo­ne­kas­vei­hin vii­ti­sen vuot­ta sit­ten, kun hän muut­ti ny­kyi­seen asun­toon­sa ja liit­tyi Fa­ce­boo­kin Huo­ne­kas­vit-ryh­mään. Kävi il­mi, et­tä huo­ne­kas­ve­ja har­ras­taa Suo­mes­sa moni muu­kin. It­se asi­as­sa to­del­la moni.

Pel­käs­tään Huo­ne­kas­vit-ryh­mäs­sä on yli 43 000 jä­sen­tä. Li­säk­si Fa­ce­boo­kis­sa on mon­ta muu­ta­kin ryh­mää, jos­sa ja­e­taan kas­vi­har­ras­tuk­sen ilo­ja. Esi­mer­kik­si HUO­NE­KAS­VIT: Os­te­taan, myy­dään, vaih­de­taan ja kes­kus­tel­laan -ryh­mäs­sä on 10 000 jä­sen­tä ja Vi­her­kas­vit-ryh­mäs­sä 7 300 jä­sen­tä. Li­säk­si mo­nel­le kas­vi­la­jil­le on oma ryh­män­sä.

Val­ta­vas­sa Huo­ne­kas­vit-ryh­mäs­sä har­ras­ta­jat ja­ka­vat päi­vit­täin kas­vi­tie­tout­ta, on­nis­tu­mi­sen elä­myk­siä, myyn­ti- ja vaih­toil­moi­tuk­sia ja tsemp­pi­vies­te­jä. Esi­mer­kik­si tä­nään tuo­re kas­vi­har­ras­ta­ja pyy­si kon­ka­reil­ta vink­ke­jä kuih­tu­van kuk­ka­sen el­vyt­tä­mi­seen. Tun­nin ku­lut­tua jul­kai­sus­ta pos­tauk­ses­sa oli jo yli kak­si­kym­men­tä kom­ment­tia.

Joil­la­kin ryh­män jä­se­nil­lä on jopa 500 kas­via, jois­ta osa har­vi­nai­sia la­je­ja. Esi­mer­kik­si Sil­lan­pääl­le eri­tyi­sen rak­kai­ta ovat eri­koi­set vä­ri­nok­ko­set, joi­ta ko­mei­lee pit­kä rivi keit­ti­ön ik­ku­na­lau­dal­la. Tois­ten ik­ku­na­lau­dal­la kas­vaa yk­si mar­ket­ti­kas­vi. Ja sit­ten on tu­han­sia har­ras­ta­jia sil­tä vä­lil­tä.

Yh­teis­tä on in­nos­tus kas­vien kas­vat­ta­mi­seen sekä hyvä fii­lis. Ryh­män ku­vauk­ses­sa ker­ro­taan, et­tä ryh­mäs­sä on yk­si sään­tö. Se kuu­luu seu­raa­vas­ti: “Ole ys­tä­väl­li­nen mui­ta koh­taan!!!!”.

“Siel­lä on tsemp­paa­va fii­lis, ei­kä tyh­miä ky­sy­myk­siä ole. Ai­na au­te­taan ja kan­nus­te­taan”, vah­vis­taa Sil­lan­pää.

Kas­vi­har­ras­tuk­seen kie­tou­tu­nut­ta yh­tei­söl­li­syyt­tä on tar­jol­la muu­al­la­kin kuin Fa­ce­boo­kis­sa. Huo­ne­kas­vit-ryh­män saa­mas­ta suo­si­os­ta poi­ki muu­ta­ma vuo­si sit­ten idea yh­dis­tyk­sel­le, jon­ka toi­min­ta ra­ken­tui­si huo­ne­kas­vien ym­pä­ril­le.

Muu­ta­ma ryh­män jä­sen päät­ti pe­rus­taa Huo­ne­kas­vi­seu­ran, jon­ka kaut­ta voi­tai­siin le­vit­tää huo­ne­kas­vi­tie­tout­ta ja roh­kais­ta ih­mi­siä ko­kei­le­maan uu­sia kas­ve­ja. Toi­vee­na oli myös ke­hit­tää huo­ne­kas­vi­har­ras­tuk­sen yh­tei­söl­lis­tä puol­ta niin, et­tä toi­min­taa jär­jes­tet­täi­siin mah­dol­li­sim­man laa­jas­ti eri puo­lil­la Suo­mea. Seu­ra pe­rus­tet­tiin vuon­na 2017, ja sen pu­heen­joh­ta­jak­si va­lit­tiin pe­rus­ta­ja­jä­sen, 260 vi­her­kas­vin omis­ta­ja, Pau­la Hei­no-Lin­na­hal­me.

Sillanpää on asettanut olohuoneeseen "raksalamppuja" antamaan kasveille lisävalaistusta. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Tänä syk­sy­nä seu­ra jär­jes­ti en­sim­mäis­tä ker­taa val­ta­kun­nal­li­nen huo­ne­kas­vi­vii­kon ja Pei­kon­leh­ti-jä­sen­leh­ti jul­kais­taan nel­jäs­ti vuo­des­sa. Seu­ras­sa on myös jär­jes­tet­ty kimp­pa­kas­vi­ti­lauk­sia ul­ko­mail­ta, pis­tet­ty pys­tyyn verk­ko­kurs­si huo­ne­kas­vien hoi­dos­ta ja jär­jes­tet­ty kas­vit­ref­fe­jä eri puo­lil­la Suo­mea.

Kas­vi­har­ras­tus on le­vin­nyt vii­me vuo­si­na kuin rik­ka­ruo­ho. Huo­ne­kas­vit ovat nyt val­ta­va tren­di eri puo­lil­la maa­il­maa. Kaik­ki ei­vät tie­ten­kään har­ras­ta kas­ve­ja yh­tä in­to­hi­moi­ses­ti kuin Sil­lan­pää, mut­ta yhä use­am­mas­ta ko­dis­ta löy­tyy ai­na­kin yk­si huo­ne­kas­vi.

Tren­din osoit­taa myös huo­ne­kas­vien myyn­ti. Ta­lous­leh­ti The Eco­no­mist ker­toi vii­me vuon­na, et­tä vi­her­kas­vien suu­rin tuot­ta­ja­maa Alan­ko­maat on kas­vat­ta­nut vien­ti­ään mer­kit­tä­väs­ti. Vuon­na 2000 Alan­ko­mai­den huo­ne­kas­vi­vien­ti oli 6 mil­jar­dia eu­roa, kun taas vuon­na 2016 vien­ti oli 9 mil­jar­dia eu­roa.

Myös Goog­le-haut to­dis­ta­vat il­mi­ön. Me­hi­kas­vien haut ovat kym­men­ker­tais­tu­neet 2010-lu­vun ai­ka­na ja myös mui­ta suo­sit­tu­ja la­je­ja kos­ke­vat haut ovat kas­va­neet val­ta­vas­ti.

Huo­ne­kas­vit kiin­nos­ta­vat myös yri­tyk­siä. Suo­meen on pe­rus­tet­tu 2010-lu­vul­la usei­ta vi­her­si­sus­tuk­seen kes­kit­ty­viä yri­tyk­siä, jois­ta kuu­lui­sin on äly­vi­her­sei­niä val­mis­ta­va Naa­va. Vi­her­si­sus­ta­jak­si voi myös kou­lut­tau­tua, sil­lä vuon­na 2012 Suo­meen pe­rus­tet­tiin vi­her­si­sus­ta­jan am­mat­ti­tut­kin­to.

Li­säk­si esi­mer­kik­si Ins­tag­ram, ku­va­pal­ve­lu Pin­te­rest ja si­sus­tusb­lo­git pur­su­a­vat ins­pi­raa­ti­o­ta vi­her­si­sus­tus­tuk­seen.

So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa kier­tä­vät kas­vit­ren­dit on huo­mat­tu myös puu­tar­ha­kes­kus Vi­her­lan­di­as­sa Jy­väs­ky­läs­sä. Toi­mi­tus­joh­ta­ja Er­ja Pir­nek­sen mu­kaan kas­vi­la­jit, joi­ta vi­lah­te­lee so­me­vai­kut­ta­jien ti­leil­lä, hä­vi­ä­vät usein vil­kas­ta tah­tia myy­mä­län hyl­lyil­tä. Vi­her­kas­vien myyn­ti on li­sään­ty­nyt Vi­her­lan­di­as­sa ta­sais­ta tah­tia jo use­am­man vuo­den ajan. Ku­lu­nee­na vuon­na vi­her­kas­ve­ja on myy­ty pe­rä­ti 25 pro­sent­tia enem­män kuin vii­me vuon­na.

Köynnöskasvit luikertelevat stereoita pitkin. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Pir­nes ker­too, et­tä ku­lut­ta­jat ovat ny­ky­ään ai­em­paa tie­toi­sem­pia eri­lai­sis­ta la­jeis­ta ja toi­vo­vat enem­män har­vi­nai­sem­pia kas­ve­ja va­li­koi­miin. Toi­saal­ta myös pe­rin­tei­set suo­si­kit pi­tä­vät tiu­kas­ti pin­tan­sa. Pei­kon­leh­ti, köyn­nös­veh­ka, pal­mu­veh­ka, ano­pien­kie­li, kak­tuk­set ja me­hi­kas­vit kiin­nos­ta­vat eri­tyi­ses­ti ku­lut­ta­jia, jot­ka suo­si­vat help­po­hoi­toi­sia kas­ve­ja.

Huo­ne­kas­vit ovat siis nyt eri­tyi­sen tren­dik­käi­tä. Toi­saal­ta ne ovat ol­leet tii­vis osa suo­ma­lais­ko­tien si­sus­tus­ta jo kau­an, jo­ten ky­sees­sä ei ole ohi­me­ne­vä vil­li­tys.

Huo­ne­kas­vien hoi­toon ku­luu hel­pos­ti iso tuk­ku ra­haa. Huo­ne­kas­vit­ren­din myö­tä kas­ve­ja myy­vät ta­va­ra­ta­lot ovat li­sän­neet va­li­koi­miin­sa val­ta­vas­ti eri­lai­sia kas­vi­ra­vin­tei­ta, ruuk­ku­ja, tu­ki­kep­pe­jä, eri­kois­mul­tia ja suih­kei­ta. Ai­kaa ja ra­haa vie­nyt kas­vi voi myös kuol­la kup­sah­taa mil­loin vain, jos ko­din olo­suh­teet ei­vät sitä miel­ly­tä.

Ky­syi­pä syy­tä huo­ne­kas­vien suo­si­oon har­ras­ta­jal­ta, vi­her­kas­viy­ri­tyk­sen edus­ta­jal­ta, tai kaik­ki­tie­tä­väl­tä Goog­lel­ta, tois­tuu vas­tauk­sis­sa aja­tus sii­tä, et­tä kas­vit tuo­vat ko­tiin viih­ty­vyyt­tä ja veh­reyt­tä. Ne ovat kau­nii­ta, ja ih­mi­sil­lä on ta­pa­na ha­mu­ta ym­pä­ril­leen sil­mää miel­lyt­tä­viä asi­oi­ta. Mut­ta näyt­tä­viä si­sus­tu­se­le­ment­te­jä saa pal­jon hel­pom­mal­la­kin. Sel­lai­sia, joil­le ei tar­vit­se an­taa vet­tä, va­loa ja ojit­taa ruu­kun mul­taa.

Mik­si niin mo­net ih­mi­set sit­ten lo­pul­ta ha­lu­a­vat ko­tiin­sa huo­ne­kas­ve­ja?

Mo­nil­le kas­vien kas­vat­ta­mi­nen on sel­väs­ti ra­kas har­ras­tus, joka tuo elä­mään si­säl­töä. Jot­kut jopa an­ta­vat kas­veil­leen ni­miä tai jut­te­le­vat niil­le.

Huo­ne­kas­vien mark­ki­noin­nis­sa ko­ros­te­taan usein sitä, kuin­ka huo­ne­kas­vit tuo­vat ko­tiin pa­la­sen luon­toa. Esi­mer­kik­si äly­vi­her­sei­näy­ri­tys Naa­van tuo­te­lu­pauk­ses­sa ko­ros­te­taan ta­voi­tet­ta yh­dis­tää ih­mi­set ja luon­to uu­del­leen. Myös Vi­her­lan­di­an Er­ja Pir­nes pu­huu luon­to­yh­tey­des­tä. “Huo­ne­kas­vit ovat luon­te­va tapa kor­ja­ta ih­mi­sel­le omi­nais­ta luon­to­yh­teyt­tä, joka on usein hei­ken­ty­nyt tai jopa ka­dok­sis­sa”, Pir­nes poh­tii.

Myös kas­vi­har­ras­ta­jat ko­ke­vat luon­to­yh­tey­den tär­ke­äk­si osak­si har­ras­tus­taan. Sil­lan­pää us­koo, et­tä kai­puu luon­toon on ih­mi­sel­le si­sä­syn­tyn­tyis­tä. Sa­man­kal­tai­sen aja­tuk­sia esit­tä­vät muut­kin har­ras­ta­jat. Huo­ne­kas­vit-ryh­mäs­sä­kin tois­tuu tuon tuos­ta aja­tus sii­tä, et­tä on mu­ka­vaa, kun ko­to­na on pa­la­nen luon­toa.

Sil­lan­pää ker­too, et­tä kas­veil­la on ol­lut po­si­tii­vi­nen vai­ku­tus hä­nen mie­len­ter­vey­teen­sä. Hän kär­sii unet­to­muu­des­ta ja pis­tok­kai­den juur­rut­ta­mi­nen ja muu puu­has­te­lu on osoit­tau­tu­nut te­ra­peut­ti­sek­si yöl­li­sek­si ajan­vie­tet­teek­si.

Myös tut­ki­muk­set tu­ke­vat har­ras­ta­jien ha­vain­toa sii­tä, et­tä kas­vit li­sää­vät hy­vin­voin­tia. Luon­to­ym­pä­ris­tön po­si­tii­vi­sia ter­veys­vai­ku­tuk­sia on tut­kit­tu pal­jon, ja tut­ki­mus­ten pää­tel­mä on sel­vä: Luon­to to­si­aan pi­ris­tää miel­tä ja ko­hen­taa ter­veyt­tä.

Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tö WHO:n mu­kaan ih­mi­set viet­tä­vät 80–95 pro­sent­tia vuo­ro­kau­des­ta si­säl­lä. Voi­si­ko luon­non ter­veys­vai­ku­tuk­set tuo­da soh­van­nurk­kaan mu­ra­tin mu­ka­na?

Tie­de­maa­il­man kiin­nos­tus vi­he­rym­pä­ris­tö­jen hy­vin­voin­ti­vai­ku­tuk­sis­ta on kas­va­nut vii­me vuo­si­kym­me­ni­nä ra­jus­ti. Huo­ne­kas­vien suo­raa vai­ku­tus­ta esi­mer­kik­si mie­len­ter­vey­teen on vai­ke­aa mi­ta­ta. Tut­ki­muk­sis­sa on kui­ten­kin ha­vait­tu, et­tä työ­pis­teen vie­res­sä nö­pöt­tä­vä vi­her­sei­nä pa­ran­taa työ­viih­ty­vyyt­tä ja voi jopa nos­taa työn­te­ki­jän tuot­ta­vuut­ta sekä luo­vuut­ta.

Li­säk­si kas­vien hoi­ta­mi­ses­ta näyt­tää ole­van apua ma­sen­tu­nei­suu­teen ja ah­dis­tu­nei­suu­teen. Kas­vien kans­sa puu­has­te­lu tuo elä­mään mer­ki­tyk­sel­li­syyt­tä ja ak­tii­vis­ta te­ke­mis­tä, sel­vi­ää Pre­ven­ti­ve Me­di­ci­ne Re­ports -tie­de­leh­des­sä vuon­na 2017 il­mes­ty­nees­tä meta-ana­lyy­sis­tä.

Moni on näh­nyt kuk­ka­kau­pan mai­nos­tau­lun joka kuu­lut­taa: “Nämä huo­ne­kas­vit puh­dis­ta­vat kaik­kein te­hok­kaim­min huo­neil­maa.” Kas­veis­ta on vuo­si­kym­me­niä lu­vat­tu hel­pot­ta­jaa tunk­kai­seen huo­neil­maan, vaik­ka tut­ki­mus­tu­lok­set kas­vien il­man­puh­dis­tus­ky­vys­tä ovat ris­ti­rii­tai­sia.

Kan­sain­vä­li­set tut­ki­muk­set to­dis­ta­vat, et­tä kas­vit ime­vät il­mas­ta hai­tal­li­sia ai­nei­ta leh­tien ja juu­rien kaut­ta ja et­tä toi­set kas­vit suo­riu­tu­vat il­man­puh­dis­tuk­ses­ta te­hok­kaam­min kuin toi­set. Pen­n­syl­va­ni­an yli­o­pis­ton tut­ki­jat ovat to­den­neet, et­tä muun mu­as­sa ano­pin­kie­li, rön­sy­lin­ja ja mu­rat­ti puh­dis­ta­vat il­maa te­hok­kaam­min kuin mo­net muut kas­vi­la­jit.

Tuo­reen yh­dys­val­ta­lais­tut­ki­muk­sen mu­kaan ano­pin­kie­li olo­huo­nees­sa ei kui­ten­kaan juu­ri rai­kas­ta il­maa.

Yh­dys­val­ta­lai­sen Dre­xe­lin yli­o­pis­ton te­ke­mäs­sä tut­ki­muk­ses­sa tul­tiin sii­hen lop­pu­tu­lok­seen, et­tä huo­ne­kas­vien puh­dis­tus­te­hoa on huo­mat­ta­vas­ti lii­oi­tel­tu.

Tut­ki­muk­ses­sa ol­tiin sa­maa miel­tä ai­em­pien tut­ki­mus­ten kans­sa sii­tä, et­tä kas­vit pois­ta­vat huo­neil­mas­ta epä­puh­tauk­sia. Kas­vien puh­dis­tusp­ro­ses­si on kui­ten­kin niin hi­das, et­tei sil­lä ole mai­nit­ta­vaa mer­ki­tys­tä. Tu­los­ten mu­kaan esi­mer­kik­si ik­ku­nan avaa­mi­nen on huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­pi tapa rai­kas­taa olo­huo­neen il­ma kuin pari kas­via.

Dre­xe­lin yli­o­pis­ton tut­ki­muk­ses­sa käy­tiin läpi tu­si­nan ver­ran alan tut­ki­muk­sia 30 vuo­den ajal­ta. Tut­ki­jat mai­nit­se­vat ai­em­pien tut­ki­mus­ten pe­rus­vir­heek­si sen, et­tä la­bo­ra­to­ri­os­sa teh­dyt mit­tauk­sien tu­lok­set on yleis­tet­ty ko­tei­hin ja toi­mis­toi­hin. Täl­lai­sis­ta tut­ki­muk­sis­ta ei

voi tut­ki­joi­den mu­kaan luo­tet­ta­vas­ti pää­tel­lä sitä, on­ko vi­her­kas­veil­la mer­kit­tä­vää vai­ku­tus­ta il­man­laa­tuun ti­lois­sa, jois­sa ih­mi­set oi­ke­as­ti viet­tä­vät ai­kaan­sa.

Nokkosten pistokkaat paistattelevat kasvilampun loisteessa varmuuskopioterraariossa. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Myyt­ti huo­ne­kas­veis­ta te­hok­kai­na si­säil­man­puh­dis­ta­ji­na juon­taa juu­ren­sa yl­lät­tä­väl­tä ta­hol­ta: Na­san ava­ruus­ko­keis­ta. Nasa yrit­ti sel­vit­tää 1980-lu­vul­la, kuin­ka ava­ruu­sa­se­man il­mas­ta voi­tai­siin pois­taa hai­tal­li­sia hiuk­ka­sia.

Nasa jul­kis­ti vuon­na 1989 tut­ki­muk­sen, jos­sa to­det­tiin huo­ne­kas­vien pois­ta­van te­hok­kaas­ti huo­neil­mas­ta epä­puh­tauk­sia. Na­san pik­ku­rui­ses­sa, sul­je­tus­sa la­bo­ra­to­ri­o­ko­pis­sa teh­dyt tut­ki­muk­set joh­ti­vat osal­taan sii­hen, et­tä yk­sit­täi­siä huo­ne­kas­ve­ja alet­tiin mark­ki­noi­da huo­neil­man pe­las­tu­sen­ke­lei­nä.

Dre­xe­lin yli­o­pis­ton tuo­reen tut­ki­muk­sen mu­kaan huo­ne­kas­ve­ja pi­täi­si ol­la jopa vii­si kap­pa­let­ta jo­kais­ta ne­li­ö­met­riä koh­den, jot­ta il­ma puh­dis­tui­si te­hok­kaas­ti. Kaik­kein in­to­hi­moi­sim­mat kas­vi­har­ras­ta­jat voi­vat siis kas­vien il­man­puh­dis­tus­ky­vys­tä hyö­ty­ä­kin.

Olo­huo­nees­sa on vai­ke­aa päät­tää, mi­hin kat­soi­si. Huo­ne on täyn­nä ta­so­ja, jot­ka ovat pul­lol­laan kas­ve­ja. Amp­pe­lei­ta roik­kuu ka­tos­ta, köyn­nök­set kie­mur­te­le­vat pit­kin sei­niä. Moni kas­vi on kul­ke­nut pit­kän mat­kan, sil­lä Sil­lan­pää hank­kii uu­sia nok­kos­la­je­ja Ruot­sis­ta.

Ruot­sis­ta sik­si, et­tä siel­lä uu­sien ris­tey­tet­ty­jen la­jien pa­ten­toi­mi­nen on yk­sin­ker­tai­sem­paa kuin Suo­mes­sa. Ruot­sa­lai­set Fa­ce­book-ryh­mät, Goog­le-kään­tä­jä ja Pos­ti ta­kaa­vat kas­vien saa­mi­sen ruot­sa­lai­sel­ta har­ras­ta­jal­ta ai­na Jy­väs­ky­lään saak­ka.

Har­ras­ta­jat vaih­ta­vat kas­ve­ja kes­ke­nään ja te­ke­vät niis­tä kaup­paa. Usein har­ras­ta­jat myy­vät toi­sil­leen ta­va­no­mai­sia la­je­ja ja nii­den pis­tok­kai­ta, mut­ta vä­lil­lä kaup­paa käy­dään myös har­vi­nai­sem­mis­ta kas­veis­ta.

Jos­kus kas­vin his­to­ria on tie­dos­sa to­del­la kau­as. Se on Sil­lan­pään mie­les­tä kieh­to­vaa. Hän esit­te­lee olo­huo­neen pöy­däl­lä ko­rei­le­vaa mar­ras­kuun kak­tus­ta tar­kem­min. Kas­vis­sa on ti­he­äs­ti hen­toa ver­so­ja, ei­kä se ole jä­rin pii­ki­käs. “Tätä ei tie­tääk­se­ni myy­dä enää. Tämä yk­si­lö on 20 vuot­ta van­ha, ja se on kas­va­tet­tu yli 100-vuo­ti­aan kas­vin pis­tok­kais­ta”, Sil­lan­pää ke­huu. Har­ras­ta­jien kes­kuu­des­sa van­hois­ta kan­nois­ta pe­räi­sin ole­via kas­ve­ja ar­vos­te­taan eri­tyi­sen pal­jon, ja moni myös ke­räi­lee mie­lel­lään kas­ve­ja, joi­ta ei Plan­ta­ge­nis­ta saa. Huo­ne­kas­vit-ryh­mäs­sä­kin ja­e­taan usein ta­ri­noi­ta su­ku­pol­vel­ta toi­sel­le siir­ty­nei­den kas­vien his­to­ri­as­ta.

Huo­ne­kas­vit ei­vät ole uu­si jut­tu. Moni muis­taa mum­mo­lan juk­ka­pal­mun ja ko­di­non­nen, mut­ta kas­veil­la si­sä­ti­lo­jen ko­ris­tuk­se­na on pal­jon si­tä­kin pi­dem­mät juu­ret.

En­sim­mäi­set to­dis­teet kuk­kien käy­tös­tä ko­tien ko­ris­tee­na löy­ty­vät mui­nai­ses­ta Egyp­tis­tä 3500 vuo­den ta­kaa. Eu­roo­pas­sa ny­kyi­sen kal­tai­sen huo­ne­kas­vi­har­ras­tuk­sen taas ar­vel­laan pe­riy­ty­vän re­nes­sans­si­a­jal­ta eli 1600–1700-lu­vuil­ta. To­sin jot­kut kas­vit, ku­ten vaik­ka­pa kii­nan­ruu­su, ovat löy­tä­neet tien­sä Eu­roop­paan jo 1200-lu­vul­la ris­ti­ret­kei­li­jöi­den mu­ka­na.

Lä­hes kaik­ki huo­ne­kas­vit tu­le­vat alun pe­rin subt­roop­pi­sil­ta ja troop­pi­sil­ta alu­eil­ta sekä aa­vi­kol­ta. Ny­kyi­sin huo­ne­kas­vei­na pi­det­ty­jä la­je­ja kas­va­tet­tiin­kin aluk­si Eu­roo­pas­sa kas­vi­huo­neis­sa. Sit­tem­min huo­mat­tiin, et­tä moni kas­vi pär­jää hy­vin myös olo­huo­neen nur­kas­sa.

Huo­ne­kas­vit oli­vat aluk­si ylä­luo­kan tren­di. 1800-lu­vul­la kes­ki­luok­kai­set eu­roop­pa­lai­set ot­ti­vat ylä­luo­kas­ta mal­lia, ja huo­ne­kas­vit pää­tyi­vät ta­val­li­sen kan­san ko­tei­hin.

Suo­mes­sa huo­ne­kas­vit il­maan­tui­vat en­sin pap­pi­loi­den ja her­ras­kar­ta­noi­den sa­lei­hin. 1800-lu­vun puo­les­sa­vä­lis­sä myös por­va­rit al­koi­vat hank­kia kas­ve­ja ko­tien­sa ko­ris­tuk­sek­si. Pian huo­ne­kas­vit le­vi­si­vät myös ta­val­lis­ten suo­ma­lais­ten kes­kuu­teen. Sa­moi­hin ai­koi­hin Suo­meen pe­rus­tet­tiin myös en­sim­mäi­set kuk­ka­kau­pat. Ei­pä ai­kaa­kaan, kun kas­vien hoi­ta­mi­ses­ta tuli en­sim­mäis­tä ker­taa Suo­mes­sa pie­noi­nen muo­ti-il­miö.

Pis­tok­kai­ta ja­et­tiin usein naa­pu­ril­ta toi­sel­le, ja huo­ne­kas­vit löy­si­vät tien­sä yhä use­am­mal­le ik­ku­na­lau­dal­le. Oli­pa maa­seu­dul­la sel­lai­nen­kin il­miö, et­tä pis­tok­kai­ta nä­pis­tet­tiin naa­pu­reil­ta. Tapa pe­rus­tui us­ko­muk­seen, jon­ka mu­kaan sa­laa na­pat­tu al­ku läh­ti kas­vuun pa­rem­min kuin lu­val­la saa­tu.

Eri vuo­si­kym­me­nil­lä on ol­lut omat huo­ne­kas­vit­ren­din­sä, ja pik­ku­hil­jaa huo­ne­kas­veis­ta on tul­lut nor­maa­li osa si­sus­tus­ta ja su­per­mar­ket­tien va­li­koi­mia. Kas­vi-in­nos­tus on kul­ke­nut syk­leis­sä. Edel­li­nen suu­ri vi­her­kas­vi­buu­mi oli 1970-lu­vul­la.

Tut­kii­jat ovat yh­dis­tä­neet 2010-lu­vun vi­her­kas­vit­ren­din län­si­mais­sa val­lit­se­vaan hy­vin­voin­tit­ren­diin ja vih­rei­den ar­vo­jen nou­suun.

Soh­van vie­res­sä on kak­si ter­raa­ri­o­ta täyn­nä sa­man­lai­sia nok­ko­sia kuin keit­ti­ön ik­ku­na­lau­ta. “Ne ovat var­muus­ko­pi­o­ter­raa­ri­oi­ta”, Sil­lan­pää sel­ven­tää.

Makuuhuoneen nurkassa nököttää eristyskoppi sairaille kasveille. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Sil­lan­pää erot­taa ja juur­rut­taa kai­kis­ta nok­kos­pis­tok­kais­ta var­muus­ko­pi­ot. Se on jär­ke­vää, sil­lä jos­kus uu­det kas­vit tuo­vat mu­ka­naan tu­ho­lai­sia. Jos jo­kin nok­ko­nen tu­hou­tuu, ta­kaa var­muus­ko­pio sen, et­tei Ruot­sis­ta saak­ka mat­kus­ta­nut nok­ko­nen mene huk­kaan.

Vii­me ke­sä­nä tu­ho­lai­set vei­vät Sil­lan­pääl­tä 40 kas­via ros­ka­pönt­töön. Sel­lai­nen opet­taa va­ro­vai­sem­mak­si. Yk­si ikä­vis­tä tu­ho­lai­sis­ta on ni­mel­tään rip­si­äi­nen. Se le­vi­ää ku­lo­val­ke­an ta­voin kas­vis­ta toi­seen.

Muu­ta­man mil­lin ko­koi­sia hyön­tei­siä vi­pel­tää niin Suo­men kuin mui­den­kin mai­den luon­nos­sa, jo­ten jos­kus ne pää­se­vät luon­nos­ta vaat­tei­den tai kau­pas­ta he­del­mien mu­ka­na si­säl­le ja huo­ne­kas­vien kimp­puun.

Sil­lan­pää vie ai­na eris­tyk­seen ne kas­vit, jois­sa hän epäi­lee tu­ho­lais­tar­tun­taa. Myös uu­det vä­ri­nok­ko­set täy­tyy vie­dä tu­ho­lais­ten va­ral­ta eril­leen muis­ta kas­veis­ta. Eris­tys­kop­pe­ro on ma­kuu­huo­nees­sa. Se on muo­vil­la pääl­lys­tet­ty mi­ni­kas­vi­huo­ne – kuin pik­ku­rui­nen kas­vi­sai­raa­la.

Huo­ne­kas­vit ovat Sil­lan­pääl­le elä­män­ta­pa, jo­hon täy­tyy si­tou­tua, ku­ten esi­mer­kik­si lem­mik­kie­läi­meen. Kas­vit vaa­ti­vat ku­kois­taak­seen hoi­vaa. Pal­jon ai­kaa ja ra­haa vie­nei­tä kas­ve­ja ei ha­lua jät­tää kuo­le­maan. Esi­mer­kik­si vä­ri­nok­ko­set ovat var­si­nai­sia juop­po­ja. Sil­lan­pää kas­te­lee nok­ko­set tal­vel­la ker­ran päi­väs­sä ja ke­säl­lä kah­des­ti.

Pie­nes­tä rie­sas­ta huo­li­mat­ta kas­vit tuo­vat niin pal­jon on­nea, et­tä mie­lel­lään­hän nii­tä hoi­vaa.