Monelle kasvit ovat intohimoinen harrastus, johon satsataan valtavasti aikaa ja euroja. Mutta mikä saa ihmisen hankkimaan kotiinsa kymmeniä tai jopa satoja kasveja?
Vasemmassa alalaidassa komeileva marraskuun kaktus -nimisellä kasvilla on pitkä historia. KUVA: Johanna Malinen
Johanna Malinen
Johanna Malinen
Päivänvalo. Se on ensimmäinen asia, joka kiinnittää huomion Tessi Sillanpään kodissa keskellä pimeintä loppusyksyä.
Seuraavaksi huomio kiinnittyy luonnonvalolamppujen hohteessa paistatteleviin kasveihin. Jyväskyläläisen kerrostaloasunnon eteisestä avautuu näkymä olohuoneen televisiotason luo. Huonekasvit ympäröivät sitä joka suunnasta. Kasvien köynnökset luikertelevat seinillä ja stereoita pitkin. Stereoiden vieressä paraatipaikalla komeilee marraskuun kaktus -niminen kasvi. “Luonto on ihana ja rakastan kesää. Siispä loin kesän kotiin”, Sillanpää huokaisee.
Suomen suvi on lyhyt ja talvi pitkä. Sillanpään kotiin loppusyksyn karu pimeys ja kuollut luonto ei yllä. Betonisen kerrostalohuoneiston seinien sisällä on aina vehreää ja valoisaa.
Sillanpää hurahti huonekasveihin viitisen vuotta sitten, kun hän muutti nykyiseen asuntoonsa ja liittyi Facebookin Huonekasvit-ryhmään. Kävi ilmi, että huonekasveja harrastaa Suomessa moni muukin. Itse asiassa todella moni.
Pelkästään Huonekasvit-ryhmässä on yli 43 000 jäsentä. Lisäksi Facebookissa on monta muutakin ryhmää, jossa jaetaan kasviharrastuksen iloja. Esimerkiksi HUONEKASVIT: Ostetaan, myydään, vaihdetaan ja keskustellaan -ryhmässä on 10 000 jäsentä ja Viherkasvit-ryhmässä 7 300 jäsentä. Lisäksi monelle kasvilajille on oma ryhmänsä.
Valtavassa Huonekasvit-ryhmässä harrastajat jakavat päivittäin kasvitietoutta, onnistumisen elämyksiä, myynti- ja vaihtoilmoituksia ja tsemppiviestejä. Esimerkiksi tänään tuore kasviharrastaja pyysi konkareilta vinkkejä kuihtuvan kukkasen elvyttämiseen. Tunnin kuluttua julkaisusta postauksessa oli jo yli kaksikymmentä kommenttia.
Joillakin ryhmän jäsenillä on jopa 500 kasvia, joista osa harvinaisia lajeja. Esimerkiksi Sillanpäälle erityisen rakkaita ovat erikoiset värinokkoset, joita komeilee pitkä rivi keittiön ikkunalaudalla. Toisten ikkunalaudalla kasvaa yksi markettikasvi. Ja sitten on tuhansia harrastajia siltä väliltä.
Yhteistä on innostus kasvien kasvattamiseen sekä hyvä fiilis. Ryhmän kuvauksessa kerrotaan, että ryhmässä on yksi sääntö. Se kuuluu seuraavasti: “Ole ystävällinen muita kohtaan!!!!”.
“Siellä on tsemppaava fiilis, eikä tyhmiä kysymyksiä ole. Aina autetaan ja kannustetaan”, vahvistaa Sillanpää.
Kasviharrastukseen kietoutunutta yhteisöllisyyttä on tarjolla muuallakin kuin Facebookissa. Huonekasvit-ryhmän saamasta suosiosta poiki muutama vuosi sitten idea yhdistykselle, jonka toiminta rakentuisi huonekasvien ympärille.
Muutama ryhmän jäsen päätti perustaa Huonekasviseuran, jonka kautta voitaisiin levittää huonekasvitietoutta ja rohkaista ihmisiä kokeilemaan uusia kasveja. Toiveena oli myös kehittää huonekasviharrastuksen yhteisöllistä puolta niin, että toimintaa järjestettäisiin mahdollisimman laajasti eri puolilla Suomea. Seura perustettiin vuonna 2017, ja sen puheenjohtajaksi valittiin perustajajäsen, 260 viherkasvin omistaja, Paula Heino-Linnahalme.
Sillanpää on asettanut olohuoneeseen "raksalamppuja" antamaan kasveille lisävalaistusta. KUVA: Johanna Malinen
Johanna Malinen
Tänä syksynä seura järjesti ensimmäistä kertaa valtakunnallinen huonekasviviikon ja Peikonlehti-jäsenlehti julkaistaan neljästi vuodessa. Seurassa on myös järjestetty kimppakasvitilauksia ulkomailta, pistetty pystyyn verkkokurssi huonekasvien hoidosta ja järjestetty kasvitreffejä eri puolilla Suomea.
Kasviharrastus on levinnyt viime vuosina kuin rikkaruoho. Huonekasvit ovat nyt valtava trendi eri puolilla maailmaa. Kaikki eivät tietenkään harrasta kasveja yhtä intohimoisesti kuin Sillanpää, mutta yhä useammasta kodista löytyy ainakin yksi huonekasvi.
Trendin osoittaa myös huonekasvien myynti. Talouslehti The Economist kertoi viime vuonna, että viherkasvien suurin tuottajamaa Alankomaat on kasvattanut vientiään merkittävästi. Vuonna 2000 Alankomaiden huonekasvivienti oli 6 miljardia euroa, kun taas vuonna 2016 vienti oli 9 miljardia euroa.
Myös Google-haut todistavat ilmiön. Mehikasvien haut ovat kymmenkertaistuneet 2010-luvun aikana ja myös muita suosittuja lajeja koskevat haut ovat kasvaneet valtavasti.
Huonekasvit kiinnostavat myös yrityksiä. Suomeen on perustettu 2010-luvulla useita vihersisustukseen keskittyviä yrityksiä, joista kuuluisin on älyviherseiniä valmistava Naava. Vihersisustajaksi voi myös kouluttautua, sillä vuonna 2012 Suomeen perustettiin vihersisustajan ammattitutkinto.
Lisäksi esimerkiksi Instagram, kuvapalvelu Pinterest ja sisustusblogit pursuavat inspiraatiota vihersisustustukseen.
Sosiaalisessa mediassa kiertävät kasvitrendit on huomattu myös puutarhakeskus Viherlandiassa Jyväskylässä. Toimitusjohtaja Erja Pirneksen mukaan kasvilajit, joita vilahtelee somevaikuttajien tileillä, häviävät usein vilkasta tahtia myymälän hyllyiltä. Viherkasvien myynti on lisääntynyt Viherlandiassa tasaista tahtia jo useamman vuoden ajan. Kuluneena vuonna viherkasveja on myyty peräti 25 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Köynnöskasvit luikertelevat stereoita pitkin. KUVA: Johanna Malinen
Johanna Malinen
Pirnes kertoo, että kuluttajat ovat nykyään aiempaa tietoisempia erilaisista lajeista ja toivovat enemmän harvinaisempia kasveja valikoimiin. Toisaalta myös perinteiset suosikit pitävät tiukasti pintansa. Peikonlehti, köynnösvehka, palmuvehka, anopienkieli, kaktukset ja mehikasvit kiinnostavat erityisesti kuluttajia, jotka suosivat helppohoitoisia kasveja.
Huonekasvit ovat siis nyt erityisen trendikkäitä. Toisaalta ne ovat olleet tiivis osa suomalaiskotien sisustusta jo kauan, joten kyseessä ei ole ohimenevä villitys.
Huonekasvien hoitoon kuluu helposti iso tukku rahaa. Huonekasvitrendin myötä kasveja myyvät tavaratalot ovat lisänneet valikoimiinsa valtavasti erilaisia kasviravinteita, ruukkuja, tukikeppejä, erikoismultia ja suihkeita. Aikaa ja rahaa vienyt kasvi voi myös kuolla kupsahtaa milloin vain, jos kodin olosuhteet eivät sitä miellytä.
Kysyipä syytä huonekasvien suosioon harrastajalta, viherkasviyrityksen edustajalta, tai kaikkitietävältä Googlelta, toistuu vastauksissa ajatus siitä, että kasvit tuovat kotiin viihtyvyyttä ja vehreyttä. Ne ovat kauniita, ja ihmisillä on tapana hamuta ympärilleen silmää miellyttäviä asioita. Mutta näyttäviä sisustuselementtejä saa paljon helpommallakin. Sellaisia, joille ei tarvitse antaa vettä, valoa ja ojittaa ruukun multaa.
Miksi niin monet ihmiset sitten lopulta haluavat kotiinsa huonekasveja?
Monille kasvien kasvattaminen on selvästi rakas harrastus, joka tuo elämään sisältöä. Jotkut jopa antavat kasveilleen nimiä tai juttelevat niille.
Huonekasvien markkinoinnissa korostetaan usein sitä, kuinka huonekasvit tuovat kotiin palasen luontoa. Esimerkiksi älyviherseinäyritys Naavan tuotelupauksessa korostetaan tavoitetta yhdistää ihmiset ja luonto uudelleen. Myös Viherlandian Erja Pirnes puhuu luontoyhteydestä. “Huonekasvit ovat luonteva tapa korjata ihmiselle ominaista luontoyhteyttä, joka on usein heikentynyt tai jopa kadoksissa”, Pirnes pohtii.
Myös kasviharrastajat kokevat luontoyhteyden tärkeäksi osaksi harrastustaan. Sillanpää uskoo, että kaipuu luontoon on ihmiselle sisäsyntyntyistä. Samankaltaisen ajatuksia esittävät muutkin harrastajat. Huonekasvit-ryhmässäkin toistuu tuon tuosta ajatus siitä, että on mukavaa, kun kotona on palanen luontoa.
Sillanpää kertoo, että kasveilla on ollut positiivinen vaikutus hänen mielenterveyteensä. Hän kärsii unettomuudesta ja pistokkaiden juurruttaminen ja muu puuhastelu on osoittautunut terapeuttiseksi yölliseksi ajanvietetteeksi.
Myös tutkimukset tukevat harrastajien havaintoa siitä, että kasvit lisäävät hyvinvointia. Luontoympäristön positiivisia terveysvaikutuksia on tutkittu paljon, ja tutkimusten päätelmä on selvä: Luonto tosiaan piristää mieltä ja kohentaa terveyttä.
Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ihmiset viettävät 80–95 prosenttia vuorokaudesta sisällä. Voisiko luonnon terveysvaikutukset tuoda sohvannurkkaan muratin mukana?
Tiedemaailman kiinnostus viherympäristöjen hyvinvointivaikutuksista on kasvanut viime vuosikymmeninä rajusti. Huonekasvien suoraa vaikutusta esimerkiksi mielenterveyteen on vaikeaa mitata. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että työpisteen vieressä nöpöttävä viherseinä parantaa työviihtyvyyttä ja voi jopa nostaa työntekijän tuottavuutta sekä luovuutta.
Lisäksi kasvien hoitamisesta näyttää olevan apua masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Kasvien kanssa puuhastelu tuo elämään merkityksellisyyttä ja aktiivista tekemistä, selviää Preventive Medicine Reports -tiedelehdessä vuonna 2017 ilmestyneestä meta-analyysistä.
Moni on nähnyt kukkakaupan mainostaulun joka kuuluttaa: “Nämä huonekasvit puhdistavat kaikkein tehokkaimmin huoneilmaa.” Kasveista on vuosikymmeniä luvattu helpottajaa tunkkaiseen huoneilmaan, vaikka tutkimustulokset kasvien ilmanpuhdistuskyvystä ovat ristiriitaisia.
Kansainväliset tutkimukset todistavat, että kasvit imevät ilmasta haitallisia aineita lehtien ja juurien kautta ja että toiset kasvit suoriutuvat ilmanpuhdistuksesta tehokkaammin kuin toiset. Pennsylvanian yliopiston tutkijat ovat todenneet, että muun muassa anopinkieli, rönsylinja ja muratti puhdistavat ilmaa tehokkaammin kuin monet muut kasvilajit.
Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan anopinkieli olohuoneessa ei kuitenkaan juuri raikasta ilmaa.
Yhdysvaltalaisen Drexelin yliopiston tekemässä tutkimuksessa tultiin siihen lopputulokseen, että huonekasvien puhdistustehoa on huomattavasti liioiteltu.
Tutkimuksessa oltiin samaa mieltä aiempien tutkimusten kanssa siitä, että kasvit poistavat huoneilmasta epäpuhtauksia. Kasvien puhdistusprosessi on kuitenkin niin hidas, ettei sillä ole mainittavaa merkitystä. Tulosten mukaan esimerkiksi ikkunan avaaminen on huomattavasti parempi tapa raikastaa olohuoneen ilma kuin pari kasvia.
Drexelin yliopiston tutkimuksessa käytiin läpi tusinan verran alan tutkimuksia 30 vuoden ajalta. Tutkijat mainitsevat aiempien tutkimusten perusvirheeksi sen, että laboratoriossa tehdyt mittauksien tulokset on yleistetty koteihin ja toimistoihin. Tällaisista tutkimuksista ei
voi tutkijoiden mukaan luotettavasti päätellä sitä, onko viherkasveilla merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun tiloissa, joissa ihmiset oikeasti viettävät aikaansa.
Nokkosten pistokkaat paistattelevat kasvilampun loisteessa varmuuskopioterraariossa. KUVA: Johanna Malinen
Johanna Malinen
Myytti huonekasveista tehokkaina sisäilmanpuhdistajina juontaa juurensa yllättävältä taholta: Nasan avaruuskokeista. Nasa yritti selvittää 1980-luvulla, kuinka avaruusaseman ilmasta voitaisiin poistaa haitallisia hiukkasia.
Nasa julkisti vuonna 1989 tutkimuksen, jossa todettiin huonekasvien poistavan tehokkaasti huoneilmasta epäpuhtauksia. Nasan pikkuruisessa, suljetussa laboratoriokopissa tehdyt tutkimukset johtivat osaltaan siihen, että yksittäisiä huonekasveja alettiin markkinoida huoneilman pelastusenkeleinä.
Drexelin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan huonekasveja pitäisi olla jopa viisi kappaletta jokaista neliömetriä kohden, jotta ilma puhdistuisi tehokkaasti. Kaikkein intohimoisimmat kasviharrastajat voivat siis kasvien ilmanpuhdistuskyvystä hyötyäkin.
Olohuoneessa on vaikeaa päättää, mihin katsoisi. Huone on täynnä tasoja, jotka ovat pullollaan kasveja. Amppeleita roikkuu katosta, köynnökset kiemurtelevat pitkin seiniä. Moni kasvi on kulkenut pitkän matkan, sillä Sillanpää hankkii uusia nokkoslajeja Ruotsista.
Ruotsista siksi, että siellä uusien risteytettyjen lajien patentoiminen on yksinkertaisempaa kuin Suomessa. Ruotsalaiset Facebook-ryhmät, Google-kääntäjä ja Posti takaavat kasvien saamisen ruotsalaiselta harrastajalta aina Jyväskylään saakka.
Harrastajat vaihtavat kasveja keskenään ja tekevät niistä kauppaa. Usein harrastajat myyvät toisilleen tavanomaisia lajeja ja niiden pistokkaita, mutta välillä kauppaa käydään myös harvinaisemmista kasveista.
Joskus kasvin historia on tiedossa todella kauas. Se on Sillanpään mielestä kiehtovaa. Hän esittelee olohuoneen pöydällä koreilevaa marraskuun kaktusta tarkemmin. Kasvissa on tiheästi hentoa versoja, eikä se ole järin piikikäs. “Tätä ei tietääkseni myydä enää. Tämä yksilö on 20 vuotta vanha, ja se on kasvatettu yli 100-vuotiaan kasvin pistokkaista”, Sillanpää kehuu. Harrastajien keskuudessa vanhoista kannoista peräisin olevia kasveja arvostetaan erityisen paljon, ja moni myös keräilee mielellään kasveja, joita ei Plantagenista saa. Huonekasvit-ryhmässäkin jaetaan usein tarinoita sukupolvelta toiselle siirtyneiden kasvien historiasta.
Huonekasvit eivät ole uusi juttu. Moni muistaa mummolan jukkapalmun ja kodinonnen, mutta kasveilla sisätilojen koristuksena on paljon sitäkin pidemmät juuret.
Ensimmäiset todisteet kukkien käytöstä kotien koristeena löytyvät muinaisesta Egyptistä 3500 vuoden takaa. Euroopassa nykyisen kaltaisen huonekasviharrastuksen taas arvellaan periytyvän renessanssiajalta eli 1600–1700-luvuilta. Tosin jotkut kasvit, kuten vaikkapa kiinanruusu, ovat löytäneet tiensä Eurooppaan jo 1200-luvulla ristiretkeilijöiden mukana.
Lähes kaikki huonekasvit tulevat alun perin subtrooppisilta ja trooppisilta alueilta sekä aavikolta. Nykyisin huonekasveina pidettyjä lajeja kasvatettiinkin aluksi Euroopassa kasvihuoneissa. Sittemmin huomattiin, että moni kasvi pärjää hyvin myös olohuoneen nurkassa.
Huonekasvit olivat aluksi yläluokan trendi. 1800-luvulla keskiluokkaiset eurooppalaiset ottivat yläluokasta mallia, ja huonekasvit päätyivät tavallisen kansan koteihin.
Suomessa huonekasvit ilmaantuivat ensin pappiloiden ja herraskartanoiden saleihin. 1800-luvun puolessavälissä myös porvarit alkoivat hankkia kasveja kotiensa koristukseksi. Pian huonekasvit levisivät myös tavallisten suomalaisten keskuuteen. Samoihin aikoihin Suomeen perustettiin myös ensimmäiset kukkakaupat. Eipä aikaakaan, kun kasvien hoitamisesta tuli ensimmäistä kertaa Suomessa pienoinen muoti-ilmiö.
Pistokkaita jaettiin usein naapurilta toiselle, ja huonekasvit löysivät tiensä yhä useammalle ikkunalaudalle. Olipa maaseudulla sellainenkin ilmiö, että pistokkaita näpistettiin naapureilta. Tapa perustui uskomukseen, jonka mukaan salaa napattu alku lähti kasvuun paremmin kuin luvalla saatu.
Eri vuosikymmenillä on ollut omat huonekasvitrendinsä, ja pikkuhiljaa huonekasveista on tullut normaali osa sisustusta ja supermarkettien valikoimia. Kasvi-innostus on kulkenut sykleissä. Edellinen suuri viherkasvibuumi oli 1970-luvulla.
Tutkiijat ovat yhdistäneet 2010-luvun viherkasvitrendin länsimaissa vallitsevaan hyvinvointitrendiin ja vihreiden arvojen nousuun.
Sohvan vieressä on kaksi terraariota täynnä samanlaisia nokkosia kuin keittiön ikkunalauta. “Ne ovat varmuuskopioterraarioita”, Sillanpää selventää.
Makuuhuoneen nurkassa nököttää eristyskoppi sairaille kasveille. KUVA: Johanna Malinen
Johanna Malinen
Sillanpää erottaa ja juurruttaa kaikista nokkospistokkaista varmuuskopiot. Se on järkevää, sillä joskus uudet kasvit tuovat mukanaan tuholaisia. Jos jokin nokkonen tuhoutuu, takaa varmuuskopio sen, ettei Ruotsista saakka matkustanut nokkonen mene hukkaan.
Viime kesänä tuholaiset veivät Sillanpäältä 40 kasvia roskapönttöön. Sellainen opettaa varovaisemmaksi. Yksi ikävistä tuholaisista on nimeltään ripsiäinen. Se leviää kulovalkean tavoin kasvista toiseen.
Muutaman millin kokoisia hyönteisiä vipeltää niin Suomen kuin muidenkin maiden luonnossa, joten joskus ne pääsevät luonnosta vaatteiden tai kaupasta hedelmien mukana sisälle ja huonekasvien kimppuun.
Sillanpää vie aina eristykseen ne kasvit, joissa hän epäilee tuholaistartuntaa. Myös uudet värinokkoset täytyy viedä tuholaisten varalta erilleen muista kasveista. Eristyskoppero on makuuhuoneessa. Se on muovilla päällystetty minikasvihuone – kuin pikkuruinen kasvisairaala.
Huonekasvit ovat Sillanpäälle elämäntapa, johon täytyy sitoutua, kuten esimerkiksi lemmikkieläimeen. Kasvit vaativat kukoistaakseen hoivaa. Paljon aikaa ja rahaa vieneitä kasveja ei halua jättää kuolemaan. Esimerkiksi värinokkoset ovat varsinaisia juoppoja. Sillanpää kastelee nokkoset talvella kerran päivässä ja kesällä kahdesti.
Pienestä riesasta huolimatta kasvit tuovat niin paljon onnea, että mielelläänhän niitä hoivaa.