JavaScript is disabled in your web browser or browser is too old to support JavaScript. Today almost all web pages contain JavaScript, a scripting programming language that runs on visitor's web browser. It makes web pages functional for specific purposes and if disabled for some reason, the content or the functionality of the web page can be limited or unavailable.
Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Kipupotilaiden on lähes mahdotonta saada lääkekannabista, vaikka mikään muu ei auta

Huo­mat­ta­va osa Suo­men lää­ke­kan­na­bis­po­ti­lais­ta on jää­mäs­sä il­man re­sep­tiä. Vain har­va lää­kä­ri suos­tuu enää kir­joit­ta­maan lää­ke­kan­na­bis­ta. Po­ti­lai­den vaih­to­eh­dot ovat pa­la­ta en­ti­seen, ki­vun täyt­tä­mään elä­mään, tai os­taa kan­na­bis­ta lait­to­mas­ti ka­duil­ta.

Elokapinan kansalaistottelemattomuuskoulutuksessa harjoitellaan muun muassa erilaisia asentoja sen varalta, että joutuu poliisin kantamaksi.

Elokapinan kansalaistottelemattomuuskoulutuksessa harjoitellaan muun muassa erilaisia asentoja sen varalta, että joutuu poliisin kantamaksi.

Sandra Korhonen

Kapinalliset jotka pysäyttivät koko Suomen – Murroksen toimittaja meni katsomaan, millaista Elokapinan toiminta on mielenosoitusten välillä

Ha­lu­am­me elin­kel­poi­sen pla­nee­tan, ju­lis­taa ym­pä­ris­tö­lii­ke Elo­ka­pi­na. Ka­pi­na he­rät­tää huo­mi­o­ta niin po­si­tii­vi­ses­sa kuin ne­ga­tii­vi­ses­sa­kin mie­les­sä. Lii­ke pyr­kii kui­ten­kin ole­maan mah­dol­li­sim­man vas­taa­not­ta­vai­nen. Läh­din tu­tus­tu­maan, mi­ten Elo­ka­pi­na kou­lut­taa uu­sia jä­se­ni­ään kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­des­ta.

Ultran toimituksen edessä tietä viitoittaa päätoimittaja Marko Kanasen mukaan mahdollisesti Suomen kuvatuin liikennemerkki. KUVAT: Vilma Venho

Ultran toimituksen edessä tietä viitoittaa päätoimittaja Marko Kanasen mukaan mahdollisesti Suomen kuvatuin liikennemerkki. KUVAT: Vilma Venho

Vilma Venho

Missä menevät rajatiedon rajat, Ultran päätoimittaja Marko Kananen?

Vii­si­kymp­pi­nen ra­ja­tie­don ai­ka­kaus­leh­ti ei pro­vo­soi ta­hal­li­ses­ti, mut­ta pää­toi­mit­ta­ja kai­paa sil­ti mit­te­lyä skep­ti­koi­den kans­sa.

Laura Mehtonen

Lemmikki ja huomisen lounas

Suo­mes­sa on sa­to­ja ko­ti­ta­louk­sia, jois­sa ka­ne­ja kas­va­te­taan ruo­ak­si. Lau­ra Meh­to­sen koti on yk­si niis­tä. Ky­sees­sä on sota-ajoil­ta tut­tu li­han­tuo­tan­to­ta­pa, jon­ka hyö­tyi­hin on jäl­leen ha­vah­dut­tu.

Toimittaja Teemu Lähde seisoi kunniavartiomiehenä Muuramen hautausmaan sankarihaudoilla noin puoli tuntia itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Kuva: Janne Laukkanen

Toimittaja Teemu Lähde seisoi kunniavartiomiehenä Muuramen hautausmaan sankarihaudoilla noin puoli tuntia itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Kuva: Janne Laukkanen

Janne Laukkanen

Toimittaja kokosi perinteisen sotilaspuvun ja osallistui Muuramen kunniavartioon – reserviläinen voi pitää armeijan vaatteita muuallakin kuin kertaus­har­joi­tuksissa

Toi­mit­ta­ja Tee­mu Läh­de osoit­ti it­se­näi­syys­päi­vä­nä kun­ni­oi­tus­ta san­ka­ri­vai­na­jil­le pe­rin­tö­kent­tä­pu­vus­saan. Sa­mal­la hän op­pi, et­tä so­ti­las­pu­vus­sa esiin­ty­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neel­le re­ser­vi­läi­sel­le on tar­jol­la mo­nen­lai­sia ti­lai­suuk­sia ja pu­ku­vaih­to­eh­to­ja.

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on työskennellyt syksyllä usein aamusta iltaan, eikä pöydän putsaamiseen ole silti ollut aikaa. Vaikka kunnan kriisien vuosi on ollut rankka Vainiolle, matkaan on mahtunut onnistumisen kokemuksiakin. "Jos huomaa, että vuorovaikutuksella ja tietynlaisella sitkeydellä saadaan asioita eteenpäin, eivätkä ihmiset jää mököttämään. Tuulivoimapuisto menee eteenpäin, ja talousarviokin meni yksimielisesti hallituksessa läpi. On asioita, joista olen iloinen ja onnellinen töissä", Vainio kertoo. KUVA: Jari Valtee

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on työskennellyt syksyllä usein aamusta iltaan, eikä pöydän putsaamiseen ole silti ollut aikaa. Vaikka kunnan kriisien vuosi on ollut rankka Vainiolle, matkaan on mahtunut onnistumisen kokemuksiakin. "Jos huomaa, että vuorovaikutuksella ja tietynlaisella sitkeydellä saadaan asioita eteenpäin, eivätkä ihmiset jää mököttämään. Tuulivoimapuisto menee eteenpäin, ja talousarviokin meni yksimielisesti hallituksessa läpi. On asioita, joista olen iloinen ja onnellinen töissä", Vainio kertoo. KUVA: Jari Valtee

Jari Valtee

Perhe kärsii, harrastukset jäävät – Eero Vainio on tehnyt jopa 15-tuntisia työpäiviä, jotta Petäjävesi selviäisi kriiseistään

Kun­ta­joh­ta­jien stres­sis­tä ja uu­pu­muk­ses­ta ei pu­hu­ta. Pe­tä­jä­ve­den kun­nan­joh­ta­ja Ee­ro Vai­ni­on vuo­si on ol­lut rank­ka kun­tak­rii­sien ve­nyt­tä­es­sä työ­päi­viä. Per­heel­le ei ole jää­nyt tar­peek­si ai­kaa, ja il­lat saat­ta­vat ku­lua kyl­mäs­sä sau­nas­sa pu­he­li­meen pu­hu­es­sa.

Vasemmassa alalaidassa komeileva marraskuun kaktus -nimisellä kasvilla on pitkä historia. KUVA: Johanna Malinen

Vasemmassa alalaidassa komeileva marraskuun kaktus -nimisellä kasvilla on pitkä historia. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Huonekasvit ovat koristaneet koteja jo vuosisatoja, mutta nyt käsillä on ennennäkemätön villitys

Mo­nel­le kas­vit ovat in­to­hi­moi­nen har­ras­tus, jo­hon sat­sa­taan val­ta­vas­ti ai­kaa ja eu­ro­ja. Mut­ta mikä saa ih­mi­sen hank­ki­maan ko­tiin­sa kym­me­niä tai jopa sa­to­ja kas­ve­ja?

Kaakao voi menestyä vain kapealla alueella päiväntasaajan molemmin puolin. Juuri nämä seudut uhkaavat kuumeta liikaa aiheuttaen globaalin suklaapulan. KUVA: Essi Sutinen

Kaakao voi menestyä vain kapealla alueella päiväntasaajan molemmin puolin. Juuri nämä seudut uhkaavat kuumeta liikaa aiheuttaen globaalin suklaapulan. KUVA: Essi Sutinen

Essi Sutinen

Suklaa loppuu, oletko valmis? Aikaa on enää muutama vuosikymmen tai syntisen hyvä herkku voi olla mennyttä

Suk­laa uh­kaa ka­do­ta maa­il­mas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä. Syy­nä ovat il­mas­ton­muu­tos ja vil­je­li­jöi­den riis­to. Suk­laa­y­rit­tä­jä ei me­ne­tä yö­u­ni­aan vaan luot­taa ih­mis­kun­nan kek­se­li­äi­syy­teen.

KUVA: Fajar Kurniawan / Unsplash

KUVA: Fajar Kurniawan / Unsplash

Fajar Kurniawan / Unsplash

Tätä sotaa ei voi voittaa – terrorismi on kätevä uhkakuva, joka taipuu valtioiden intressien mukaan

Aloi­tam­me uu­den­lai­sen so­dan, lu­pa­si Ge­or­ge W. Bush. Tämä on ter­ro­ris­min vas­tai­nen ope­raa­tio, sa­noi Vla­di­mir Pu­tin. Hyök­kääm­me Poh­jois-Syy­ri­aan ni­tis­tääk­sem­me ter­ro­ris­min, ker­toi Re­cep Ta­yyip Er­do­ğan. Mut­ta mitä ter­ro­ris­min vas­tai­nen sota oi­ke­as­ti tar­koit­taa?

Pontus Purokuru puhuu työnteon vähentämisen puolesta. Hänen mukaansa ihmiset uuvuttavat itsensä turhaan liialla työllä. KUVA: Elias Kaskela

Pontus Purokuru puhuu työnteon vähentämisen puolesta. Hänen mukaansa ihmiset uuvuttavat itsensä turhaan liialla työllä. KUVA: Elias Kaskela

Elias Kaskela

Sirpaleinen työelämä ja somen kaoottiset sisältövirrat – Pontus Purokuru kertoo, mikä kaikki ajassamme on vialla

Kir­jai­li­ja Pon­tus Pu­ro­ku­run ajat­te­lus­sa in­ter­net, työ ja ah­dis­tus kie­tou­tu­vat sau­mat­to­mas­ti yh­teen. Esi­kois­ro­maa­nis­saan hän ku­vaa elä­mää so­si­aa­li­sen me­di­an pyö­ri­tyk­ses­sä. Pu­ro­ku­rul­le vas­taus ah­dis­tuk­seen löy­tyy po­liit­ti­ses­ta toi­min­nas­ta.

Ellen Ahonen katsoo tietokoneeltaan paljon sarjoja öisin. Hänen suosikkejaan ovat varsinkin jännärit. KUVA: Reetta Multanen

Ellen Ahonen katsoo tietokoneeltaan paljon sarjoja öisin. Hänen suosikkejaan ovat varsinkin jännärit. KUVA: Reetta Multanen

Reetta Multanen

Mitä sitten, jos uni ei tule? Unettoman yö kuluu hitaasti ja hiljaa

Jo­kai­sel­la on jos­kus ol­lut vai­keuk­sia nuk­ku­mi­sen kans­sa. El­len Aho­sel­le val­vo­mi­nen on kui­ten­kin jo­ka­öis­tä.

Tästä näystä flipperi tunnistetaan. Pelaaja lyö palloa meloilla ja pyrkii pitämään kuulan pelissä. Kuvan flipperi on White Water (1993). KUVA: Oskari Valtonen

Tästä näystä flipperi tunnistetaan. Pelaaja lyö palloa meloilla ja pyrkii pitämään kuulan pelissä. Kuvan flipperi on White Water (1993). KUVA: Oskari Valtonen

Oskari Valtonen

Teräskuula, joka kävi lähellä loppua – flipperit elävät nousukautta menneisyytensä rajuista koettelemuksista huolimatta

Flip­pe­reil­lä on ol­lut his­to­ri­an­sa ai­ka­na usei­ta vas­toin­käy­mi­siä. Pe­leis­tä sää­det­tiin kiel­to­la­ki Ame­ri­kas­sa, Suo­mes­sa val­ti­ol­la oli yk­si­noi­keus viih­de­lait­tei­siin ja flip­pe­rit ka­to­si­vat mel­kein ko­ko­naan 2000-lu­vun alus­sa. Ny­kyi­sin har­ras­tus on näyt­tä­nyt el­py­mi­sen merk­ke­jä ja pe­lat­ta­via ko­nei­ta löy­tyy jäl­leen jul­ki­sis­ta pai­kois­ta.

Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Alkuperäinen kuva: GoToVan. Kuvaa rajattu.

Kipupotilaiden on lähes mahdotonta saada lääkekannabista, vaikka mikään muu ei auta

Huo­mat­ta­va osa Suo­men lää­ke­kan­na­bis­po­ti­lais­ta on jää­mäs­sä il­man re­sep­tiä. Vain har­va lää­kä­ri suos­tuu enää kir­joit­ta­maan lää­ke­kan­na­bis­ta. Po­ti­lai­den vaih­to­eh­dot ovat pa­la­ta en­ti­seen, ki­vun täyt­tä­mään elä­mään, tai os­taa kan­na­bis­ta lait­to­mas­ti ka­duil­ta.

Elokapinan kansalaistottelemattomuuskoulutuksessa harjoitellaan muun muassa erilaisia asentoja sen varalta, että joutuu poliisin kantamaksi.

Elokapinan kansalaistottelemattomuuskoulutuksessa harjoitellaan muun muassa erilaisia asentoja sen varalta, että joutuu poliisin kantamaksi.

Sandra Korhonen

Kapinalliset jotka pysäyttivät koko Suomen – Murroksen toimittaja meni katsomaan, millaista Elokapinan toiminta on mielenosoitusten välillä

Ha­lu­am­me elin­kel­poi­sen pla­nee­tan, ju­lis­taa ym­pä­ris­tö­lii­ke Elo­ka­pi­na. Ka­pi­na he­rät­tää huo­mi­o­ta niin po­si­tii­vi­ses­sa kuin ne­ga­tii­vi­ses­sa­kin mie­les­sä. Lii­ke pyr­kii kui­ten­kin ole­maan mah­dol­li­sim­man vas­taa­not­ta­vai­nen. Läh­din tu­tus­tu­maan, mi­ten Elo­ka­pi­na kou­lut­taa uu­sia jä­se­ni­ään kan­sa­lais­tot­te­le­mat­to­muu­des­ta.

Ultran toimituksen edessä tietä viitoittaa päätoimittaja Marko Kanasen mukaan mahdollisesti Suomen kuvatuin liikennemerkki. KUVAT: Vilma Venho

Ultran toimituksen edessä tietä viitoittaa päätoimittaja Marko Kanasen mukaan mahdollisesti Suomen kuvatuin liikennemerkki. KUVAT: Vilma Venho

Vilma Venho

Missä menevät rajatiedon rajat, Ultran päätoimittaja Marko Kananen?

Vii­si­kymp­pi­nen ra­ja­tie­don ai­ka­kaus­leh­ti ei pro­vo­soi ta­hal­li­ses­ti, mut­ta pää­toi­mit­ta­ja kai­paa sil­ti mit­te­lyä skep­ti­koi­den kans­sa.

Laura Mehtonen

Lemmikki ja huomisen lounas

Suo­mes­sa on sa­to­ja ko­ti­ta­louk­sia, jois­sa ka­ne­ja kas­va­te­taan ruo­ak­si. Lau­ra Meh­to­sen koti on yk­si niis­tä. Ky­sees­sä on sota-ajoil­ta tut­tu li­han­tuo­tan­to­ta­pa, jon­ka hyö­tyi­hin on jäl­leen ha­vah­dut­tu.

Toimittaja Teemu Lähde seisoi kunniavartiomiehenä Muuramen hautausmaan sankarihaudoilla noin puoli tuntia itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Kuva: Janne Laukkanen

Toimittaja Teemu Lähde seisoi kunniavartiomiehenä Muuramen hautausmaan sankarihaudoilla noin puoli tuntia itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta. Kuva: Janne Laukkanen

Janne Laukkanen

Toimittaja kokosi perinteisen sotilaspuvun ja osallistui Muuramen kunniavartioon – reserviläinen voi pitää armeijan vaatteita muuallakin kuin kertaus­har­joi­tuksissa

Toi­mit­ta­ja Tee­mu Läh­de osoit­ti it­se­näi­syys­päi­vä­nä kun­ni­oi­tus­ta san­ka­ri­vai­na­jil­le pe­rin­tö­kent­tä­pu­vus­saan. Sa­mal­la hän op­pi, et­tä so­ti­las­pu­vus­sa esiin­ty­mi­ses­tä kiin­nos­tu­neel­le re­ser­vi­läi­sel­le on tar­jol­la mo­nen­lai­sia ti­lai­suuk­sia ja pu­ku­vaih­to­eh­to­ja.

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on työskennellyt syksyllä usein aamusta iltaan, eikä pöydän putsaamiseen ole silti ollut aikaa. Vaikka kunnan kriisien vuosi on ollut rankka Vainiolle, matkaan on mahtunut onnistumisen kokemuksiakin. "Jos huomaa, että vuorovaikutuksella ja tietynlaisella sitkeydellä saadaan asioita eteenpäin, eivätkä ihmiset jää mököttämään. Tuulivoimapuisto menee eteenpäin, ja talousarviokin meni yksimielisesti hallituksessa läpi. On asioita, joista olen iloinen ja onnellinen töissä", Vainio kertoo. KUVA: Jari Valtee

Petäjäveden kunnanjohtaja Eero Vainio on työskennellyt syksyllä usein aamusta iltaan, eikä pöydän putsaamiseen ole silti ollut aikaa. Vaikka kunnan kriisien vuosi on ollut rankka Vainiolle, matkaan on mahtunut onnistumisen kokemuksiakin. "Jos huomaa, että vuorovaikutuksella ja tietynlaisella sitkeydellä saadaan asioita eteenpäin, eivätkä ihmiset jää mököttämään. Tuulivoimapuisto menee eteenpäin, ja talousarviokin meni yksimielisesti hallituksessa läpi. On asioita, joista olen iloinen ja onnellinen töissä", Vainio kertoo. KUVA: Jari Valtee

Jari Valtee

Perhe kärsii, harrastukset jäävät – Eero Vainio on tehnyt jopa 15-tuntisia työpäiviä, jotta Petäjävesi selviäisi kriiseistään

Kun­ta­joh­ta­jien stres­sis­tä ja uu­pu­muk­ses­ta ei pu­hu­ta. Pe­tä­jä­ve­den kun­nan­joh­ta­ja Ee­ro Vai­ni­on vuo­si on ol­lut rank­ka kun­tak­rii­sien ve­nyt­tä­es­sä työ­päi­viä. Per­heel­le ei ole jää­nyt tar­peek­si ai­kaa, ja il­lat saat­ta­vat ku­lua kyl­mäs­sä sau­nas­sa pu­he­li­meen pu­hu­es­sa.

Vasemmassa alalaidassa komeileva marraskuun kaktus -nimisellä kasvilla on pitkä historia. KUVA: Johanna Malinen

Vasemmassa alalaidassa komeileva marraskuun kaktus -nimisellä kasvilla on pitkä historia. KUVA: Johanna Malinen

Johanna Malinen

Huonekasvit ovat koristaneet koteja jo vuosisatoja, mutta nyt käsillä on ennennäkemätön villitys

Mo­nel­le kas­vit ovat in­to­hi­moi­nen har­ras­tus, jo­hon sat­sa­taan val­ta­vas­ti ai­kaa ja eu­ro­ja. Mut­ta mikä saa ih­mi­sen hank­ki­maan ko­tiin­sa kym­me­niä tai jopa sa­to­ja kas­ve­ja?

Kaakao voi menestyä vain kapealla alueella päiväntasaajan molemmin puolin. Juuri nämä seudut uhkaavat kuumeta liikaa aiheuttaen globaalin suklaapulan. KUVA: Essi Sutinen

Kaakao voi menestyä vain kapealla alueella päiväntasaajan molemmin puolin. Juuri nämä seudut uhkaavat kuumeta liikaa aiheuttaen globaalin suklaapulan. KUVA: Essi Sutinen

Essi Sutinen

Suklaa loppuu, oletko valmis? Aikaa on enää muutama vuosikymmen tai syntisen hyvä herkku voi olla mennyttä

Suk­laa uh­kaa ka­do­ta maa­il­mas­ta vuo­teen 2050 men­nes­sä. Syy­nä ovat il­mas­ton­muu­tos ja vil­je­li­jöi­den riis­to. Suk­laa­y­rit­tä­jä ei me­ne­tä yö­u­ni­aan vaan luot­taa ih­mis­kun­nan kek­se­li­äi­syy­teen.

KUVA: Fajar Kurniawan / Unsplash

KUVA: Fajar Kurniawan / Unsplash

Fajar Kurniawan / Unsplash

Tätä sotaa ei voi voittaa – terrorismi on kätevä uhkakuva, joka taipuu valtioiden intressien mukaan

Aloi­tam­me uu­den­lai­sen so­dan, lu­pa­si Ge­or­ge W. Bush. Tämä on ter­ro­ris­min vas­tai­nen ope­raa­tio, sa­noi Vla­di­mir Pu­tin. Hyök­kääm­me Poh­jois-Syy­ri­aan ni­tis­tääk­sem­me ter­ro­ris­min, ker­toi Re­cep Ta­yyip Er­do­ğan. Mut­ta mitä ter­ro­ris­min vas­tai­nen sota oi­ke­as­ti tar­koit­taa?

Pontus Purokuru puhuu työnteon vähentämisen puolesta. Hänen mukaansa ihmiset uuvuttavat itsensä turhaan liialla työllä. KUVA: Elias Kaskela

Pontus Purokuru puhuu työnteon vähentämisen puolesta. Hänen mukaansa ihmiset uuvuttavat itsensä turhaan liialla työllä. KUVA: Elias Kaskela

Elias Kaskela

Sirpaleinen työelämä ja somen kaoottiset sisältövirrat – Pontus Purokuru kertoo, mikä kaikki ajassamme on vialla

Kir­jai­li­ja Pon­tus Pu­ro­ku­run ajat­te­lus­sa in­ter­net, työ ja ah­dis­tus kie­tou­tu­vat sau­mat­to­mas­ti yh­teen. Esi­kois­ro­maa­nis­saan hän ku­vaa elä­mää so­si­aa­li­sen me­di­an pyö­ri­tyk­ses­sä. Pu­ro­ku­rul­le vas­taus ah­dis­tuk­seen löy­tyy po­liit­ti­ses­ta toi­min­nas­ta.

Ellen Ahonen katsoo tietokoneeltaan paljon sarjoja öisin. Hänen suosikkejaan ovat varsinkin jännärit. KUVA: Reetta Multanen

Ellen Ahonen katsoo tietokoneeltaan paljon sarjoja öisin. Hänen suosikkejaan ovat varsinkin jännärit. KUVA: Reetta Multanen

Reetta Multanen

Mitä sitten, jos uni ei tule? Unettoman yö kuluu hitaasti ja hiljaa

Jo­kai­sel­la on jos­kus ol­lut vai­keuk­sia nuk­ku­mi­sen kans­sa. El­len Aho­sel­le val­vo­mi­nen on kui­ten­kin jo­ka­öis­tä.

Tästä näystä flipperi tunnistetaan. Pelaaja lyö palloa meloilla ja pyrkii pitämään kuulan pelissä. Kuvan flipperi on White Water (1993). KUVA: Oskari Valtonen

Tästä näystä flipperi tunnistetaan. Pelaaja lyö palloa meloilla ja pyrkii pitämään kuulan pelissä. Kuvan flipperi on White Water (1993). KUVA: Oskari Valtonen

Oskari Valtonen

Teräskuula, joka kävi lähellä loppua – flipperit elävät nousukautta menneisyytensä rajuista koettelemuksista huolimatta

Flip­pe­reil­lä on ol­lut his­to­ri­an­sa ai­ka­na usei­ta vas­toin­käy­mi­siä. Pe­leis­tä sää­det­tiin kiel­to­la­ki Ame­ri­kas­sa, Suo­mes­sa val­ti­ol­la oli yk­si­noi­keus viih­de­lait­tei­siin ja flip­pe­rit ka­to­si­vat mel­kein ko­ko­naan 2000-lu­vun alus­sa. Ny­kyi­sin har­ras­tus on näyt­tä­nyt el­py­mi­sen merk­ke­jä ja pe­lat­ta­via ko­nei­ta löy­tyy jäl­leen jul­ki­sis­ta pai­kois­ta.