Tiktokiin muodostunut suomenkielinen kirjayhteisö kannustaa nuoria lukemaan ja tarjoaa paikan keskustella kirjallisuudesta huumorin keinoin.
Kirjallisuus
Elisa Kujansuu
Ulla Lehtisen silmät alkavat loistaa, kun hän pääsee puhumaan kirjoista ja lukemisesta. Istumme Tampereen pääkirjasto Metsossa, jonka toisen kerroksen kahvio on marraskuisena keskiviikkoiltana niin täynnä kaikenikäisiä kirjastokävijöitä, ettei meille löydy omaa pöytää.
”Onpas täällä vilkasta. Ihanaa nähdä, että ihmiset käyvät näin innokkaasti kirjastossa”, Lehtinen toteaa.
Lehtinen tituleeraa itseään lukuinnostajaksi, kirjoittajaksi, sisällöntuottajaksi ja kirjasomettajaksi. Hän ylläpitää Tiktokissa @tarinannuppuja-tiliä, joka on 14 000 seuraajalla Suomen suurin kirjatok-tili. Kirjatok on kansainvälisestä booktok-yhteisöstä innoituksensa saanut lukijoiden, kirjailijoiden ja muiden kirjatoimijoiden yhteisö. Sen käyttäjät jakavat lyhyitä, korkeintaan kolmen minuutin mittaisia kirja-aiheisia videoita, joiden taustalla käytetään usein erilaisia humoristisia ääniä. Tiktokin algoritmi alkaa nopeasti suositella katsojalle videoita, joista tämä on kiinnostunut.
”Olen itse päässyt sellaiseen ihanaan kuplaan, että Tiktok näyttää minulle paljon kirjasisältöjä”, Lehtinen kertoo.
Lehtisen kirjasomettaminen alkoi vuonna 2017, kun hän perusti Instagramiin kirja-aiheisen tilin. Hän teki alun perin sisältöä englanniksi, mutta suomenkielisen kirjagram-yhteisön kasvun myötä suomenkielisyys alkoi tuntua tärkeältä. Kieli vaikutti myös Tiktok-tilin perustamisen taustalla koronakeväänä 2020.
”Instagram-tilini syntyi sitä kautta, että halusin päästä puhumaan kirjoista ja niistä ajatuksista, joita ne herättävät minussa. Halusin tuoda esiin lukevaa puolta itsestäni myös somessa”, Lehtinen kertoo.
”Tiktok tuli mukaan, kun kirjastolaisille pitämässäni somekoulutuksessa tuli puheeksi, että siellä on englanniksi todella paljon kirjasisältöä mutta suomeksi ei juurikaan. Siitä meni pari viikkoa, kunnes totesin, että no, jos kukaan muu ei tee sinne suomeksi kirjasisältöjä, niin minä teen. Siinä on ollut alusta asti semmoinen aktivismin ajatus mukana.”
Vastaanotto oli positiivinen. Tiktok oli vielä vuonna 2020 profiloitunut nimenomaan lasten ja nuorten sovellukseksi, ja pian Lehtiseltä alkoivat kysellä kirjavinkkejä nuoret, jotka olivat jääneet lukuharrastuksessaan jumiin Harry Potterin jälkeen. Vinkattavat aiheet vaihtelivat hevosista mielenterveyteen ja seksuaalivähemmistöjä kuvaaviin kirjoihin.
”Meillä on tällainen sovellus, missä on paljon lapsia ja nuoria ja siellä ei ollut ketään, joka olisi kertonut, miten siistiä ja hauskaa lukeminen voi olla. Se oli semmoinen iso juttu alkuun, että hei, voin vinkata monenlaista luettavaa ja ihmiset voivat sitä kautta löytää itselleen sopivia kirjoja.”
Lehtinen on tehnyt kirjoihin keskittyvää Tiktok-sisältöä keväästä 2020 asti. Hänen videoissaan esimerkiksi vinkataan kirjoja ja käsitellään lukemiseen liittyviä arkisia kokemuksia.
Lehtinen on kirjatokin pioneereja. Yhteisö alkoi toden teolla kasvaa vasta kesällä 2022, kun monet Instagramissa kirjasisältöjä jakaneet käyttäjät siirtyivät sinne. Nykyään kirjatilejä on kymmeniä, ja niiden joukossa on paitsi lukijoita, myös kirjailijoita, kustantamoita, kirjakauppoja ja kirjastoja.
Nokialainen nuortenkirjailija Elina Pitkäkangas on yksi ensimmäisistä kirjatok-tilin perustaneista suomalaisista kirjailijoista. Pitkäkangas aloitti kirjasomettamisen jo vuonna 2014 blogissaan, jossa hän jakoi päiväkirjamaisesti tuntemuksiaan kirjailijan arjesta.
”Se blogi oli aarreaitta. Sain pienen lukijakunnan sinne, ja heistä tuli monista esikoiskirjani Kuuran kässärin koelukijoita. Pääsin keskustelemaan kirjoittamisesta ja kirjallisuudesta muiden aiheesta kiinnostuneiden kanssa”, Pitkäkangas kertoo.
Innostuminen blogista sai Pitkäkankaan perustamaan Instagram-tilin sekä kirjailijakollega Sini Helmisen kanssa jaetun Youtube-kanavan. Hän halusi nostaa nuortenkirjallisuutta esiin ja jakaa tietämystään aiheesta, mutta monen eri kanavan ylläpito alkoi tuntua kuormittavalta.
”Meinasin menettää iloni tehdä somea. Päätin lopulta kuitenkin pyörähtää Tiktokissa ja selvittää, että mistäs nyt pöhistään. Tajusin, että tämä alusta on kuin tehty minulle”, Pitkäkangas sanoo.
Kirjailijan näkökulmasta Tiktok paitsi tuo omaa yleisöä lähemmäksi, myös luo ammattiin uudenlaista läpinäkyvyyttä. Samalla on kuitenkin tärkeää, että tekemisestä nauttii.
”Tiktok soveltuu minulle siksi, että persoonani tulee hyvin näkyviin. Pystyn olemaan vähän hölmö ja käsittelemään kirjoittamisen takkuisiakin vaiheita sarkastisesti. Teen sitä kuitenkin omilla ehdoillani ja itselleni”, Pitkäkangas toteaa.
”Kun rupesin itse kirjoittamaan ensimmäistä kertaa, kirjailija oli todella mystinen ammatti, kummallinen vaaleanpunainen kupla. Olisi tehnyt hirveän hyvää tietää, mitkä ne realiteetit Suomessa ovat, miten kirjailijat oikeasti elävät tässä maassa tällä työllä.”
Kirjailija Elina Pitkäkangas kertoo kirjatokissaan kirjailijan arjesta ja markkinoi uusimpia kirjojaan.
Ulla Lehtinen on ehdottanut haastattelupaikaksi kirjasto Metsoa, sillä hän on suunnitellut kuvaavansa siellä kirjastossa käymiseen liittyvän kirjatok-videon.
Hän aloittaa kuvaamalla itseään palauttamassa aiemman käynnin kirjat ja suuntaa sitten puhelin kädessään kohti nuortenkirjojen osastoa. Siellä Lehtinen ottaa ensin yleiskuvaa hyllystä ja valitsee sitten muutaman kirjan lähempään tarkasteluun. Lopuksi hän kuvaa itseään lainaamassa kirjat. Kotona video on tarkoitus editoida ja täydentää ääniraidalla, ja sitten se on julkaisuvalmis.
”Tiktokiin tekemäni sisältö on kahdenlaista. Osa on trendeihin mukaan hyppäävää ja hauskoja ääniä hyödyntävää, osassa juttelen ihan omalla äänelläni. Koen, että sillä tavalla luon henkilökohtaisempaa suhdetta seuraajiini”, Lehtinen kertoo.
Lehtisen videoissa paitsi vinkataan kirjoja ja arvioidaan niitä, myös jaetaan arkisia lukemiseen liittyviä huomioita. Suosituimmat videot saattavat syntyä jopa vahingossa.
”Yksi yllärihitti oli, kun kävin Helsingin kirjamessuilla ja ystäväni kuvasi lyhyen videon, jossa avaan lampun, joka on kirja. Tein videoon jälkikäteen voiceoverin, jossa pohdin, että onko tämä ehkä paras keksintö ikinä. Alle kymmenen sekuntia, ja tämä on nyt aivan heittämällä syksyn katsotuin video. Tällä on 130 000 aloitettua katselukertaa."
Elina Pitkäkangas puolestaan julkaisee kirjatokiin niin kirjailijan arkeen liittyviä huumorivideoita, markkinallisia videoita kuin puhevideoitakin, joissa hän vastaa lukijoidensa esittämiin kysymyksiin kirjoittamisesta. Hänen mukaansa markkinallisen sisällön täytyy olla tasapainossa muiden, lukijoiden tarpeita palvelevien videoiden kanssa.
”Totta kai haluan käyttää sen potentiaalin, mikä Tiktokilla markkinoinnissa on. Mutta jottei se olisi sellaista osta mun kirja -tyyppistä, täytyy videot tehdä hauskalla tavalla. Esimerkiksi uusimman kirjani Sangin kanssa tein lyhyitä paljastusvideoita tulevasta kirjastani. Ne olivat tykättyjä lukijoiden keskuudessa.”
Lehtinen kuvasi Tiktok-tililleen kirjastossa käynnistä videon.
Elisa Kujansuu
Kirjatokin vaikutus kirjamyyntiin ja nuortenkirjallisuuden suosion kasvuun on ajankohtainen kysymys. Kansainvälinen booktok on nostanut nuortenkirjoja bestseller-listojen kärkeen, ja esimerkiksi kirjakauppaketju Barnes & Noble ylläpitää listausta Tiktokin suosituimmista kirjoista. Myös Suomessa kustantamot ja kirjakaupat ovat kiinnittäneet huomiota sosiaalisen median potentiaalin kirjojen markkinoinnissa.
”On ihanaa, että on auennut uusi kanava, jossa viestiä lukemisesta erityisesti nuorille. Samalla on hienoa, että sosiaalisen median kautta saamme kirjoistamme suoraa palautetta lukijoilta – eli nuorilta!” sanoo Otavan markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jenni Lindvall.
Tällä hetkellä näkyvin vaikutus kirjamyyntiin on englanninkielisillä, kansainvälisessä kirjatokissa suosituiksi nousseilla kirjoilla. Tämä saattaa kuitenkin tulevaisuudessa muuttua.
”Suomen kirjatok-skene seuraa tarkasti muun maailman kirjahittejä, ja maailmalla suositut kirjat ja niiden käännökset ovat saaneet huomiota meilläkin. Kun skene kasvaa ja vakiintuu, uskon, että aineksia vastaavanlaisiin hitteihin löytyy myös kotimaisista nuortenkirjoista”, Lindvall toteaa.
Muutosta havainnollistaa myös tämän syksyn uutuuskirja, Elina Pitkäkankaan Sang. Eeppistä fantasiaa, dystopiaa ja scifiä edustava genrehybridi on noussut kirjasomessa ensimmäiseksi suomenkieliseksi nuortenkirjailmiöksi. Helsingin kirjamessuilla kirjan signeerausjono oli tunnin mittainen.
”Sang on ollut ihmeellisen paljon pinnalla nyt syksyllä, se on yllättänyt meidät kaikki. Olen satavarma, että sillä on ollut vaikutusta, miten rupesin tekemään kirjatokia vuotta aiemmin. Nyt on mielenkiintoista katsoa, miten hype näkyy myyntiluvuissa. Oliko tämä yhden kerran tähdenlento, vai voitaisiinko me saada tällaista lisää nuortenkirjoihin?”
Kirjatokin sisältöjä kuluttavat suurimmaksi osaksi nuoret. Nuorten lukemisesta uutisoitaessa sosiaalinen media nähdään kuitenkin useimmiten juuri lukemisen vastavoimana. Voisiko kirjatok olla tässä suhteessa toivonpilkahdus? Ainakaan kirjastomaailmassa Tiktokin potentiaali innostaa nuoria lukemaan ei ole jäänyt huomaamatta.
”Meillä panostetaan nuorten lukijoiden saavuttamiseen ensi vuonna alkavan Aluehallintoviraston rahoittaman Mitä sä luet? -hankkeen avulla. Siihen palkataan työntekijä, jonka päätehtävä on tuottaa kirjavinkkivideoita nuorille Tiktokiin. Videoita tehdään myös nuorten itsensä kanssa”, kertoo lasten ja nuorten tiimin vastaava informaatikko Laura Leden Kirkkonummen kirjastosta.
Kirjatokin kirjasuosituksilla on jo nyt ollut selvästi havaittavissa oleva vaikutus.
”Tiktokissa suosituilla kirjoilla on yleensä pitkät varausjonot. Niitä olisi kiva laittaa esille, mutta ongelma on, että ne ovat aina lainassa”, Leden jatkaa.
Ulla Lehtinen ja Elina Pitkäkangas toivovat nuorten löytävät kirjatokista ennen kaikkea lukemisen ilon.
”On ihanaa, että Tiktokissa nuoret löytävät tärkeitä ihmisiä, jotka lukevat. Toivon, että somessa olisi myös monenlaisten lukevien aikuisten esikuvia”, Lehtinen sanoo.
”Fanfiction on terapeuttinen pakokeinoni arjesta, ja nuoretkin voivat löytää sen oman juttunsa sieltä kirjoista ja tarinoista. Se voi olla semmoinen oma turvapaikka”, Pitkäkangas toteaa.
Lehtisen oma suosikkikirja on Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär.
Elisa Kujansuu
Kun kysyn Ulla Lehtiseltä haastattelun päätteeksi hänen omaa suosikkikirjaansa, hän irvistää. Kysymys on vaikea, sillä suosikkeja on paljon.
”Klassikkovastaukseni on Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär. Siinä on vahvasti seikkailu, metsäsuhde ja sadunomaisuus, kuvataan kauhean kauniisti lapsen ja vanhemman välistä suhdetta ja kahden lapsen ystävyyttä. Joistain kirjoista on vaikea sanoittaa sitä, miksi ne iskevät suoraan sydämeen”, Lehtinen sanoo.
Tämän hetken ykköslukuvinkiksi Lehtinen nimeää Elina Rouhiaisen nuorten aikuisten romaanin Tuntematon taivas.
”Sota ja kuolema on siinä tullut molempia päähenkilöitä lähelle. Mutta samalla läsnä on kuitenkin toiveikkuus − synkkä ja kaunis kulkevat todella hienosti rinnakkain. Ehdottomasti suosittelen.”