#Kirjatokissa jaetaan lukuvinkkejä ja innostutaan kirjallisuudesta

Eli­sa Ku­jan­suu

Ul­la Leh­ti­sen sil­mät al­ka­vat lois­taa, kun hän pää­see pu­hu­maan kir­jois­ta ja lu­ke­mi­ses­ta. Is­tum­me Tam­pe­reen pää­kir­jas­to Met­sos­sa, jon­ka toi­sen ker­rok­sen kah­vio on mar­ras­kui­se­na kes­ki­viik­koil­ta­na niin täyn­nä kai­ke­ni­käi­siä kir­jas­to­kä­vi­jöi­tä, et­tei meil­le löy­dy omaa pöy­tää.

”On­pas tääl­lä vil­kas­ta. Iha­naa näh­dä, et­tä ih­mi­set käy­vät näin in­nok­kaas­ti kir­jas­tos­sa”, Leh­ti­nen to­te­aa.

Leh­ti­nen ti­tu­lee­raa it­se­ään lu­kuin­nos­ta­jak­si, kir­joit­ta­jak­si, si­säl­lön­tuot­ta­jak­si ja kir­ja­so­met­ta­jak­si. Hän yl­lä­pi­tää Tik­to­kis­sa @ta­ri­nan­nup­pu­ja-ti­liä, joka on 14 000 seu­raa­jal­la Suo­men suu­rin kir­ja­tok-tili. Kir­ja­tok on kan­sain­vä­li­ses­tä book­tok-yh­tei­sös­tä in­noi­tuk­sen­sa saa­nut lu­ki­joi­den, kir­jai­li­joi­den ja mui­den kir­ja­toi­mi­joi­den yh­tei­sö. Sen käyt­tä­jät ja­ka­vat ly­hyi­tä, kor­kein­taan kol­men mi­nuu­tin mit­tai­sia kir­ja-ai­hei­sia vi­de­oi­ta, joi­den taus­tal­la käy­te­tään usein eri­lai­sia hu­mo­ris­ti­sia ää­niä. Tik­to­kin al­go­rit­mi al­kaa no­pe­as­ti suo­si­tel­la kat­so­jal­le vi­de­oi­ta, jois­ta tämä on kiin­nos­tu­nut.

”Olen it­se pääs­syt sel­lai­seen iha­naan kup­laan, et­tä Tik­tok näyt­tää mi­nul­le pal­jon kir­ja­si­säl­tö­jä”, Leh­ti­nen ker­too.

Leh­ti­sen kir­ja­so­met­ta­mi­nen al­koi vuon­na 2017, kun hän pe­rus­ti Ins­tag­ra­miin kir­ja-ai­hei­sen ti­lin. Hän teki alun pe­rin si­säl­töä eng­lan­nik­si, mut­ta suo­men­kie­li­sen kir­jag­ram-yh­tei­sön kas­vun myö­tä suo­men­kie­li­syys al­koi tun­tua tär­ke­äl­tä. Kie­li vai­kut­ti myös Tik­tok-ti­lin pe­rus­ta­mi­sen taus­tal­la ko­ro­na­ke­vää­nä 2020.

”Ins­tag­ram-ti­li­ni syn­tyi sitä kaut­ta, et­tä ha­lu­sin pääs­tä pu­hu­maan kir­jois­ta ja niis­tä aja­tuk­sis­ta, joi­ta ne he­rät­tä­vät mi­nus­sa. Ha­lu­sin tuo­da esiin lu­ke­vaa puol­ta it­ses­tä­ni myös so­mes­sa”, Leh­ti­nen ker­too.

”Tik­tok tuli mu­kaan, kun kir­jas­to­lai­sil­le pi­tä­mäs­sä­ni so­me­kou­lu­tuk­ses­sa tuli pu­heek­si, et­tä siel­lä on eng­lan­nik­si to­del­la pal­jon kir­ja­si­säl­töä mut­ta suo­mek­si ei juu­ri­kaan. Sii­tä meni pari viik­koa, kun­nes to­te­sin, et­tä no, jos ku­kaan muu ei tee sin­ne suo­mek­si kir­ja­si­säl­tö­jä, niin minä teen. Sii­nä on ol­lut alus­ta as­ti sem­moi­nen ak­ti­vis­min aja­tus mu­ka­na.”

Vas­taa­not­to oli po­si­tii­vi­nen. Tik­tok oli vie­lä vuon­na 2020 pro­fi­loi­tu­nut ni­me­no­maan las­ten ja nuor­ten so­vel­luk­sek­si, ja pian Leh­ti­sel­tä al­koi­vat ky­sel­lä kir­ja­vink­ke­jä nuo­ret, jot­ka oli­vat jää­neet lu­ku­har­ras­tuk­ses­saan ju­miin Har­ry Pot­te­rin jäl­keen. Vin­kat­ta­vat ai­heet vaih­te­li­vat he­vo­sis­ta mie­len­ter­vey­teen ja sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jä ku­vaa­viin kir­joi­hin.

”Meil­lä on täl­lai­nen so­vel­lus, mis­sä on pal­jon lap­sia ja nuo­ria ja siel­lä ei ol­lut ke­tään, joka oli­si ker­to­nut, mi­ten siis­tiä ja haus­kaa lu­ke­mi­nen voi ol­la. Se oli sem­moi­nen iso jut­tu al­kuun, et­tä hei, voin vin­ka­ta mo­nen­lais­ta lu­et­ta­vaa ja ih­mi­set voi­vat sitä kaut­ta löy­tää it­sel­leen so­pi­via kir­jo­ja.”

Lehtinen on tehnyt kirjoihin keskittyvää Tiktok-sisältöä keväästä 2020 asti. Hänen videoissaan esimerkiksi vinkataan kirjoja ja käsitellään lukemiseen liittyviä arkisia kokemuksia.

Leh­ti­nen on kir­ja­to­kin pi­o­nee­re­ja. Yh­tei­sö al­koi to­den te­ol­la kas­vaa vas­ta ke­säl­lä 2022, kun mo­net Ins­tag­ra­mis­sa kir­ja­si­säl­tö­jä ja­ka­neet käyt­tä­jät siir­tyi­vät sin­ne. Ny­ky­ään kir­ja­ti­le­jä on kym­me­niä, ja nii­den jou­kos­sa on pait­si lu­ki­joi­ta, myös kir­jai­li­joi­ta, kus­tan­ta­moi­ta, kir­ja­kaup­po­ja ja kir­jas­to­ja.

No­ki­a­lai­nen nuor­ten­kir­jai­li­ja Eli­na Pit­kä­kan­gas on yk­si en­sim­mäi­sis­tä kir­ja­tok-ti­lin pe­rus­ta­neis­ta suo­ma­lai­sis­ta kir­jai­li­jois­ta. Pit­kä­kan­gas aloit­ti kir­ja­so­met­ta­mi­sen jo vuon­na 2014 blo­gis­saan, jos­sa hän ja­koi päi­vä­kir­ja­mai­ses­ti tun­te­muk­si­aan kir­jai­li­jan ar­jes­ta.

”Se blogi oli aar­re­ait­ta. Sain pie­nen lu­ki­ja­kun­nan sin­ne, ja heis­tä tuli mo­nis­ta esi­kois­kir­ja­ni Kuu­ran käs­sä­rin ko­e­lu­ki­joi­ta. Pää­sin kes­kus­te­le­maan kir­joit­ta­mi­ses­ta ja kir­jal­li­suu­des­ta mui­den ai­hees­ta kiin­nos­tu­nei­den kans­sa”, Pit­kä­kan­gas ker­too.

In­nos­tu­mi­nen blo­gis­ta sai Pit­kä­kan­kaan pe­rus­ta­maan Ins­tag­ram-ti­lin sekä kir­jai­li­ja­kol­le­ga Sini Hel­mi­sen kans­sa ja­e­tun Yo­u­tu­be-ka­na­van. Hän ha­lu­si nos­taa nuor­ten­kir­jal­li­suut­ta esiin ja ja­kaa tie­tä­mys­tään ai­hees­ta, mut­ta mo­nen eri ka­na­van yl­lä­pi­to al­koi tun­tua kuor­mit­ta­val­ta.

”Mei­na­sin me­net­tää ilo­ni teh­dä so­mea. Pää­tin lo­pul­ta kui­ten­kin pyö­räh­tää Tik­to­kis­sa ja sel­vit­tää, et­tä mis­täs nyt pö­his­tään. Ta­ju­sin, et­tä tämä alus­ta on kuin teh­ty mi­nul­le”, Pit­kä­kan­gas sa­noo.

Kir­jai­li­jan nä­kö­kul­mas­ta Tik­tok pait­si tuo omaa ylei­söä lä­hem­mäk­si, myös luo am­mat­tiin uu­den­lais­ta lä­pi­nä­ky­vyyt­tä. Sa­mal­la on kui­ten­kin tär­ke­ää, et­tä te­ke­mi­ses­tä naut­tii.

”Tik­tok so­vel­tuu mi­nul­le sik­si, et­tä per­soo­na­ni tu­lee hy­vin nä­ky­viin. Pys­tyn ole­maan vä­hän höl­mö ja kä­sit­te­le­mään kir­joit­ta­mi­sen tak­kui­si­a­kin vai­hei­ta sar­kas­ti­ses­ti. Teen sitä kui­ten­kin omil­la eh­doil­la­ni ja it­sel­le­ni”, Pit­kä­kan­gas to­te­aa.

”Kun ru­pe­sin it­se kir­joit­ta­maan en­sim­mäis­tä ker­taa, kir­jai­li­ja oli to­del­la mys­ti­nen am­mat­ti, kum­mal­li­nen vaa­le­an­pu­nai­nen kup­la. Oli­si teh­nyt hir­ve­än hy­vää tie­tää, mit­kä ne re­a­li­tee­tit Suo­mes­sa ovat, mi­ten kir­jai­li­jat oi­ke­as­ti elä­vät täs­sä maas­sa täl­lä työl­lä.”

Kirjailija Elina Pitkäkangas kertoo kirjatokissaan kirjailijan arjesta ja markkinoi uusimpia kirjojaan.

Ul­la Leh­ti­nen on eh­dot­ta­nut haas­tat­te­lu­pai­kak­si kir­jas­to Met­soa, sil­lä hän on suun­ni­tel­lut ku­vaa­van­sa siel­lä kir­jas­tos­sa käy­mi­seen liit­ty­vän kir­ja­tok-vi­de­on.

Hän aloit­taa ku­vaa­mal­la it­se­ään pa­laut­ta­mas­sa ai­em­man käyn­nin kir­jat ja suun­taa sit­ten pu­he­lin kä­des­sään koh­ti nuor­ten­kir­jo­jen osas­toa. Siel­lä Leh­ti­nen ot­taa en­sin yleis­ku­vaa hyl­lys­tä ja va­lit­see sit­ten muu­ta­man kir­jan lä­hem­pään tar­kas­te­luun. Lo­puk­si hän ku­vaa it­se­ään lai­naa­mas­sa kir­jat. Ko­to­na vi­deo on tar­koi­tus edi­toi­da ja täy­den­tää ää­ni­rai­dal­la, ja sit­ten se on jul­kai­su­val­mis.

”Tik­to­kiin te­ke­mä­ni si­säl­tö on kah­den­lais­ta. Osa on tren­dei­hin mu­kaan hyp­pää­vää ja haus­ko­ja ää­niä hyö­dyn­tä­vää, osas­sa jut­te­len ihan omal­la ää­nel­lä­ni. Koen, et­tä sil­lä ta­val­la luon hen­ki­lö­koh­tai­sem­paa suh­det­ta seu­raa­jii­ni”, Leh­ti­nen ker­too.

Leh­ti­sen vi­de­ois­sa pait­si vin­ka­taan kir­jo­ja ja ar­vi­oi­daan nii­tä, myös ja­e­taan ar­ki­sia lu­ke­mi­seen liit­ty­viä huo­mi­oi­ta. Suo­si­tuim­mat vi­de­ot saat­ta­vat syn­tyä jopa va­hin­gos­sa.

”Yk­si yl­lä­ri­hit­ti oli, kun kä­vin Hel­sin­gin kir­ja­mes­suil­la ja ys­tä­vä­ni ku­va­si ly­hy­en vi­de­on, jos­sa avaan lam­pun, joka on kir­ja. Tein vi­de­oon jäl­ki­kä­teen voi­ce­o­ve­rin, jos­sa poh­din, et­tä on­ko tämä eh­kä pa­ras kek­sin­tö iki­nä. Al­le kym­me­nen se­kun­tia, ja tämä on nyt ai­van heit­tä­mäl­lä syk­syn kat­so­tuin vi­deo. Täl­lä on 130 000 aloi­tet­tua kat­se­lu­ker­taa."

Eli­na Pit­kä­kan­gas puo­les­taan jul­kai­see kir­ja­to­kiin niin kir­jai­li­jan ar­keen liit­ty­viä huu­mo­ri­vi­de­oi­ta, mark­ki­nal­li­sia vi­de­oi­ta kuin pu­he­vi­de­oi­ta­kin, jois­sa hän vas­taa lu­ki­joi­den­sa esit­tä­miin ky­sy­myk­siin kir­joit­ta­mi­ses­ta. Hä­nen mu­kaan­sa mark­ki­nal­li­sen si­säl­lön täy­tyy ol­la ta­sa­pai­nos­sa mui­den, lu­ki­joi­den tar­pei­ta pal­ve­le­vien vi­de­oi­den kans­sa.

”Tot­ta kai ha­lu­an käyt­tää sen po­ten­ti­aa­lin, mikä Tik­to­kil­la mark­ki­noin­nis­sa on. Mut­ta jot­tei se oli­si sel­lais­ta os­ta mun kir­ja -tyyp­pis­tä, täy­tyy vi­de­ot teh­dä haus­kal­la ta­val­la. Esi­mer­kik­si uu­sim­man kir­ja­ni San­gin kans­sa tein ly­hyi­tä pal­jas­tus­vi­de­oi­ta tu­le­vas­ta kir­jas­ta­ni. Ne oli­vat ty­kät­ty­jä lu­ki­joi­den kes­kuu­des­sa.”

Lehtinen kuvasi Tiktok-tililleen kirjastossa käynnistä videon.

Elisa Kujansuu

Kir­ja­to­kin vai­ku­tus kir­ja­myyn­tiin ja nuor­ten­kir­jal­li­suu­den suo­si­on kas­vuun on ajan­koh­tai­nen ky­sy­mys. Kan­sain­vä­li­nen book­tok on nos­ta­nut nuor­ten­kir­jo­ja best­sel­ler-lis­to­jen kär­keen, ja esi­mer­kik­si kir­ja­kaup­pa­ket­ju Bar­nes & Nob­le yl­lä­pi­tää lis­taus­ta Tik­to­kin suo­si­tuim­mis­ta kir­jois­ta. Myös Suo­mes­sa kus­tan­ta­mot ja kir­ja­kau­pat ovat kiin­nit­tä­neet huo­mi­o­ta so­si­aa­li­sen me­di­an po­ten­ti­aa­lin kir­jo­jen mark­ki­noin­nis­sa.

”On iha­naa, et­tä on au­en­nut uu­si ka­na­va, jos­sa vies­tiä lu­ke­mi­ses­ta eri­tyi­ses­ti nuo­ril­le. Sa­mal­la on hie­noa, et­tä so­si­aa­li­sen me­di­an kaut­ta saam­me kir­jois­tam­me suo­raa pa­lau­tet­ta lu­ki­joil­ta – eli nuo­ril­ta!” sa­noo Ota­van mark­ki­noin­ti- ja vies­tin­tä­pääl­lik­kö Jen­ni Lind­vall.

Täl­lä het­kel­lä nä­ky­vin vai­ku­tus kir­ja­myyn­tiin on eng­lan­nin­kie­li­sil­lä, kan­sain­vä­li­ses­sä kir­ja­to­kis­sa suo­si­tuik­si nous­seil­la kir­joil­la. Tämä saat­taa kui­ten­kin tu­le­vai­suu­des­sa muut­tua.

”Suo­men kir­ja­tok-skene seu­raa tar­kas­ti muun maa­il­man kir­ja­hit­te­jä, ja maa­il­mal­la suo­si­tut kir­jat ja nii­den kään­nök­set ovat saa­neet huo­mi­o­ta meil­lä­kin. Kun skene kas­vaa ja va­kiin­tuu, us­kon, et­tä ai­nek­sia vas­taa­van­lai­siin hit­tei­hin löy­tyy myös ko­ti­mai­sis­ta nuor­ten­kir­jois­ta”, Lind­vall to­te­aa.

Muu­tos­ta ha­vain­nol­lis­taa myös tä­män syk­syn uu­tuus­kir­ja, Eli­na Pit­kä­kan­kaan Sang. Eep­pis­tä fan­ta­si­aa, dys­to­pi­aa ja sci­fiä edus­ta­va gen­re­hyb­ri­di on nous­sut kir­ja­so­mes­sa en­sim­mäi­sek­si suo­men­kie­li­sek­si nuor­ten­kir­jail­mi­ök­si. Hel­sin­gin kir­ja­mes­suil­la kir­jan sig­nee­raus­jo­no oli tun­nin mit­tai­nen.

”Sang on ol­lut ih­meel­li­sen pal­jon pin­nal­la nyt syk­syl­lä, se on yl­lät­tä­nyt mei­dät kaik­ki. Olen sa­ta­var­ma, et­tä sil­lä on ol­lut vai­ku­tus­ta, mi­ten ru­pe­sin te­ke­mään kir­ja­to­kia vuot­ta ai­em­min. Nyt on mie­len­kiin­tois­ta kat­soa, mi­ten hype nä­kyy myyn­ti­lu­vuis­sa. Oli­ko tämä yh­den ker­ran täh­den­len­to, vai voi­tai­siin­ko me saa­da täl­lais­ta li­sää nuor­ten­kir­joi­hin?”

Kir­ja­to­kin si­säl­tö­jä ku­lut­ta­vat suu­rim­mak­si osak­si nuo­ret. Nuor­ten lu­ke­mi­ses­ta uu­ti­soi­ta­es­sa so­si­aa­li­nen me­dia näh­dään kui­ten­kin useim­mi­ten juu­ri lu­ke­mi­sen vas­ta­voi­ma­na. Voi­si­ko kir­ja­tok ol­la täs­sä suh­tees­sa toi­von­pil­kah­dus? Ai­na­kaan kir­jas­to­maa­il­mas­sa Tik­to­kin po­ten­ti­aa­li in­nos­taa nuo­ria lu­ke­maan ei ole jää­nyt huo­maa­mat­ta.

”Meil­lä pa­nos­te­taan nuor­ten lu­ki­joi­den saa­vut­ta­mi­seen en­si vuon­na al­ka­van Alu­e­hal­lin­to­vi­ras­ton ra­hoit­ta­man Mitä sä luet? -hank­keen avul­la. Sii­hen pal­ka­taan työn­te­ki­jä, jon­ka pää­teh­tä­vä on tuot­taa kir­ja­vink­ki­vi­de­oi­ta nuo­ril­le Tik­to­kiin. Vi­de­oi­ta teh­dään myös nuor­ten it­sen­sä kans­sa”, ker­too las­ten ja nuor­ten tii­min vas­taa­va in­for­maa­tik­ko Lau­ra Le­den Kirk­ko­num­men kir­jas­tos­ta.

Kir­ja­to­kin kir­ja­suo­si­tuk­sil­la on jo nyt ol­lut sel­väs­ti ha­vait­ta­vis­sa ole­va vai­ku­tus.

”Tik­to­kis­sa suo­si­tuil­la kir­joil­la on yleen­sä pit­kät va­raus­jo­not. Nii­tä oli­si kiva lait­taa esil­le, mut­ta on­gel­ma on, et­tä ne ovat ai­na lai­nas­sa”, Le­den jat­kaa.

Ul­la Leh­ti­nen ja Eli­na Pit­kä­kan­gas toi­vo­vat nuor­ten löy­tä­vät kir­ja­to­kis­ta en­nen kaik­kea lu­ke­mi­sen ilon.

”On iha­naa, et­tä Tik­to­kis­sa nuo­ret löy­tä­vät tär­kei­tä ih­mi­siä, jot­ka lu­ke­vat. Toi­von, et­tä so­mes­sa oli­si myös mo­nen­lais­ten lu­ke­vien ai­kuis­ten esi­ku­via”, Leh­ti­nen sa­noo.

”Fan­fic­ti­on on te­ra­peut­ti­nen pa­ko­kei­no­ni ar­jes­ta, ja nuo­ret­kin voi­vat löy­tää sen oman jut­tun­sa siel­tä kir­jois­ta ja ta­ri­nois­ta. Se voi ol­la sem­moi­nen oma tur­va­paik­ka”, Pit­kä­kan­gas to­te­aa.

Lehtisen oma suosikkikirja on Astrid Lindgrenin Ronja Ryövärintytär.

Elisa Kujansuu

Kun ky­syn Ul­la Leh­ti­sel­tä haas­tat­te­lun päät­teek­si hä­nen omaa suo­sik­ki­kir­jaan­sa, hän ir­vis­tää. Ky­sy­mys on vai­kea, sil­lä suo­sik­ke­ja on pal­jon.

”Klas­sik­ko­vas­tauk­se­ni on Ast­rid Lindg­re­nin Ron­ja Ryö­vä­rin­ty­tär. Sii­nä on vah­vas­ti seik­kai­lu, met­sä­suh­de ja sa­du­no­mai­suus, ku­va­taan kau­he­an kau­niis­ti lap­sen ja van­hem­man vä­lis­tä suh­det­ta ja kah­den lap­sen ys­tä­vyyt­tä. Jois­tain kir­jois­ta on vai­kea sa­noit­taa sitä, mik­si ne is­ke­vät suo­raan sy­dä­meen”, Leh­ti­nen sa­noo.

Tä­män het­ken yk­kös­lu­ku­vin­kik­si Leh­ti­nen ni­me­ää Eli­na Rou­hi­ai­sen nuor­ten ai­kuis­ten ro­maa­nin Tun­te­ma­ton tai­vas.

”Sota ja kuo­le­ma on sii­nä tul­lut mo­lem­pia pää­hen­ki­löi­tä lä­hel­le. Mut­ta sa­mal­la läs­nä on kui­ten­kin toi­veik­kuus − synk­kä ja kau­nis kul­ke­vat to­del­la hie­nos­ti rin­nak­kain. Eh­dot­to­mas­ti suo­sit­te­len.”