Historian lukupiiri

Mat­ti Ke­rä­nen

His­to­ri­an lu­ku­pii­ris­sä Suo­men his­to­ri­an tut­ki­mus muut­tuu ta­ri­noik­si. Pod­cas­tin en­sim­mäi­sen kau­den kä­sit­te­lys­sä on Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton Suo­men his­to­ri­an pro­fes­so­rin Kus­taa H. J. Vil­ku­nan kir­joit­ta­ma kir­ja Pa­ho­lai­sen sota. Iso­vi­han jät­tä­mät jäl­jet tun­tu­vat vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä Suo­mes­sa. Ve­nä­jän hyök­käys Uk­rai­naan osoit­taa, et­tä so­dan jal­koi­hin jää­vät si­vii­lit jou­tu­vat koh­ta­maan vie­lä tä­nä­kin päi­vä­nä pol­te­tun maan kär­si­myk­set.

Jak­so 1. So­tap­ro­pa­gan­daa ja syn­tien palk­ka: Kun Suu­ri Poh­jan sota puh­ke­aa Eu­roo­pas­sa, Ruot­sin kruu­nu val­jas­taa kir­kon so­tap­ro­pa­gan­dan­sa vies­tin­vie­jäk­si ai­na Poh­jan­maan pe­ru­koi­ta myö­ten. Pro­pa­gan­da on osa kruu­nun ku­ri­kam­pan­jaa, kun mie­hiä vie­dään so­ti­maan kau­as ko­ti­seu­duis­taan ja yli­mää­räi­set so­ta­ve­rot ku­rit­ta­vat ta­lon­po­jan kuk­ka­roa. Kun Ruot­sin ar­mei­jan huo­mio on Kes­ki-Eu­roo­pas­sa, Ve­nä­jä ak­ti­voi­tuu Kar­ja­lan alu­eel­la. Hu­hut pol­te­tus­ta maas­ta kan­tau­tu­vat koko Suo­meen ja kan­san mie­len val­taa pel­ko ja maa­il­man­lo­pun odo­tus. Täs­sä hen­ki­ses­sä il­ma­pii­ris­sä kas­vaa Pa­ho­lai­sen so­dan pää­hen­ki­lö Kus­taa Lil­l­bäck.

Jak­so 2. So­ta­ros­vot ja rus­so­fo­bi­an juu­ret: Iso­vi­han ai­kai­nen pol­te­tun maan tak­tiik­ka, so­ta­ros­vous ja sil­mi­tön si­vii­lei­hin koh­dis­tu­nut vä­ki­val­ta jät­ti­vät suo­ma­lai­seen pe­ri­mä­tie­toon py­sy­vät jäl­jet. Ih­mis­ros­vouk­sen uh­rik­si jou­tui myös tei­ni-ikäi­nen Kus­taa Lil­l­bäck. Kun hän pa­la­si ko­ti­seu­duil­leen Ve­nä­jän ar­mei­jan tulk­ki­na, Kus­taa Lil­l­bäck oli kas­tet­tu Va­si­li Lil­l­bäc­kik­si. Ai­ka­lais­to­dis­ta­jien mu­kaan hä­nes­tä tuli ve­nä­läi­si­ä­kin vä­ki­val­tai­sem­pi ki­dut­ta­ja.

Jak­so 3. Op­por­tu­nis­mi ja Iso­vi­han po­liit­ti­nen pe­rin­tö: Krii­si­a­jat ovat otol­lis­ta ai­kaa op­por­tu­nis­mil­le, ei­kä Iso­vi­han ai­ka­kau­si ole poik­keus. Osa pyr­ki hy­väk­si­käyt­tä­mään naa­pu­rei­den­sa pel­koa oman etun­sa aja­mi­sek­si. Ve­nä­jän hal­lin­to­ko­neis­to kai­pa­si uut­ta li­has­voi­maa ke­rää­mään ve­rot mie­hi­ty­sar­mei­jan yl­lä­pi­tä­mi­seen. Se syn­nyt­ti ko­ti­mai­sen vä­ki­val­ta­ko­neis­ton. Sa­maan ai­kaan Va­si­li Lil­l­bäck yrit­tää ka­ra­ta uu­sil­ta isän­nil­tään ja saa­da ar­moa ko­ti­seu­ra­kun­nal­taan. Mut­ta Lil­l­bäc­kin teot ei­vät ole unoh­tu­neet. Iso­vi­ha on ol­lut po­liit­ti­sen pro­pa­gan­dan vä­li­ne, mut­ta myös tut­ki­muk­ses­sa tul­kin­nat ai­ka­kau­den luon­tees­ta ovat vaih­del­leet.