Et­sis­ke­lin jos­kus läh­tei­tä kir­joi­tus­teh­tä­vää­ni var­ten. Et­sin, en­kä löy­tä­nyt so­pi­via, jo­ten lai­toin muis­tiin­pa­no­ni ja löy­tä­mä­ni läh­teet ChatGPT:lle ja pyy­sin sitä et­si­mään li­sää ai­hee­seen so­pi­via tie­teel­li­siä ar­tik­ke­lei­ta ja läh­tei­tä.

Te­ko­ä­ly voi aja­tel­la, ma­ni­pu­loi­da ja muut­taa yh­teis­kun­taa, nou­see esiin Yu­val Noah Ha­ra­rin pu­hees­ta World Eco­no­mic Fo­ru­mis­sa tam­mi­kuus­sa 2026. Ha­ra­ri on pro­fes­so­ri, his­to­ri­an­tut­ki­ja ja tun­net­tu kir­jai­li­ja (kir­joit­ta­nut mm. Sa­piens - Ih­mi­sen ly­hyt his­to­ria). Pu­hees­saan Ha­ra­ri poh­ti, mil­lai­sia seu­rauk­sia te­ko­ä­lyn käy­töl­lä on yh­teis­kun­tiin ja sen eri osa-alu­ei­siin. Seu­raa­vak­si tii­vis­tän ja kään­nän (it­se, en ko­neen avul­la) Ha­ra­rin aja­tuk­sia, jot­ka oli­vat ai­na­kin it­sel­le­ni he­rät­te­le­viä. (ks.

Kir­joi­tan par­hail­laan jour­na­lis­tii­kan kan­di­daa­tin­tut­kiel­maa­ni, jota var­ten haas­tat­te­lin ko­ke­nei­ta toi­mit­ta­jia. Tut­ki­mus­haas­tat­te­luis­sa nou­si esiin use­aan ot­tee­seen mie­len­kiin­to­ni he­rät­tä­nyt tee­ma: kan­san ja me­di­an etäi­syys.

Kun mie­tin omaa työ­tä­ni toi­mit­ta­ja­na, on työn suo­la mi­nul­le eh­dot­to­mas­ti koh­taa­mi­set ih­mis­ten kans­sa. Se, et­tä saan ta­va­ta hei­dät, kes­kus­tel­la hei­dän kans­saan ja luo­da luot­ta­mus­ta vä­lil­lem­me. Toi­mia ih­mi­se­nä ih­mi­sel­le. Ais­tia toi­sen läs­nä­o­lo ja vuo­ro­vai­kut­taa vas­ta­vuo­roi­ses­ti. Vie­lä­pä niin, et­tä haas­ta­tel­ta­val­le jää koh­taa­mi­ses­tam­me hyvä mie­li. Us­kon, et­tä se, mil­lai­nen olo haas­ta­tel­ta­val­la vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tees­sa on, vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti sii­hen, kuin­ka pal­jon hän asi­as­taan ker­too. Jos tun­nel­ma on tur­val­li­nen ja miel­lyt­tä­vä, hän voi us­kou­tua toi­mit­ta­jal­le hel­pom­min.

Par­haim­mil­laan nämä me­di­a­ta­lo­jen luo­vat ja mo­ni­a­lai­set työ­myy­rät murs­kaa­vat mis­tä ta­han­sa data-ai­neis­tos­ta lu­et­ta­vaa käp­py­rää vii­meis­tään sen jäl­keen, kun heil­le on sii­tä osoit­ta­nut tär­keim­mät jour­na­lis­ti­set ha­vain­not. Jos oi­kein hy­vin käy, kyl­keen syn­tyy ru­tii­nil­la vie­lä näyt­tä­vä pää­ku­va nos­ta­maan da­ta­ju­tun lu­ku­ar­voa en­ti­ses­tään tai ju­tus­sa läpi lin­jan kul­ke­va yh­te­näi­nen ul­ko­a­su­e­le­ment­ti.

Ylei­sön on huo­mat­tu suh­tau­tu­van suh­teel­li­sen ne­ga­tii­vi­ses­ti te­ko­ä­lyn käyt­töön jour­na­lis­mis­sa. Me­di­as­sa on tois­tel­tu te­ko­ä­ly­a­voi­muu­den puo­les­ta, ja me­di­at jul­kai­se­vat se­los­tuk­si­aan te­ko­ä­lyn käy­tös­tä. Mil­loin te­ko­ä­lys­tä on hyvä ra­por­toi­da ylei­söl­le? Vai­kut­taa­ko ra­por­toin­ti ylei­sön luot­ta­muk­seen?

Me­di­a­ta­lot pe­rus­te­le­vat te­ko­ä­ly­so­vel­lus­ten käyt­töö­not­toa sääs­töil­lä. Ko­ko­naan toi­nen asia on, kuin­ka mer­kit­tä­viä sääs­töt lop­pu­jen lo­puk­si ovat.

Te­ko­ä­lyn käyt­tä­mi­nen jour­na­lis­mis­sa on akuut­ti ky­sy­mys. Te­ko­ä­lys­tä saa­daan mo­nen­lais­ta hyö­tyä ja moni me­dia on jo ker­to­nut, kuin­ka sitä hyö­dyn­tää. Esi­mer­kik­si Hel­sin­gin Sa­no­mat ker­toi lop­pu­vuo­des­ta, seit­se­män koh­dan lis­tan sii­tä, kuin­ka he te­ko­ä­lyä hyö­dyn­tä­vät uu­tis­työs­sä (HS 22.12.2025). Sa­maan ai­kaan te­ko­ä­ly he­rät­tää toi­mit­ta­jien kes­kuu­des­sa myös vas­tus­tus­ta ja kri­tiik­kiä. Esi­merk­ki­nä täs­tä voi­daan mai­ni­ta te­ko­ä­lyn lu­ke­mat ra­di­ouu­ti­set, joi­den te­ke­mi­nen ei ole yh­tään sen no­pe­am­paa tai ket­te­räm­pää kuin ih­mi­sen lu­ke­mat. Oi­ke­as­taan päin­vas­toin.

Pie­net­kin me­di­aor­ga­ni­saa­ti­ot et­si­vät voit­ta­vaa te­ko­ä­ly­rat­kai­sua, jon­ka tur­vin nii­den tuot­tei­den ti­laa­ja­mää­rät kas­vai­si­vat. Vää­rät vä­li­neet ei­vät kui­ten­kaan ole rat­kai­su, jol­la pie­leen men­nyt­tä stra­te­gi­aa pe­las­te­taan – var­sin­kaan, jos toi­min­ta no­jaa heik­ko­laa­tui­seen ana­ly­tiik­kaan. (Ra­tia, s. 52) Ana­lyy­sin ruu­mis­ta, eli­ni­käis­tä ti­laa­jaa et­si­vä so­pu­li­lau­ma kom­pas­te­lee ruu­miik­si tul­leen ana­lyy­sin­sa jal­koi­hin toi­mi­tuk­sen käy­tä­väl­lä, vaik­ka ti­laa­jap­ro­fii­lin pi­täi­si löt­köt­tää ma­kuu­huo­nees­saan uu­ti­sis­ta naut­ti­mas­sa. Har­ha-as­ke­leet ovat kal­lii­ta, mut­ta toi­mit­ta­ja kam­pe­aa it­sen­sä pys­tyyn hur­raa­huu­to­jen saat­te­le­ma­na. (Ra­tia, s. 51) Hei­kos­ti poh­jus­te­tun stra­te­gi­an to­teut­ta­mi­nen jat­kuu!

Kat­soin muu­ta­ma viik­ko sit­ten MTV:n per­jan­tai-il­tais­ta tv-lä­he­tys­tä jää­kie­kon SM-lii­ga­ot­te­lus­ta Kär­pät−Luk­ko. Kes­ken avau­se­rän MTV päät­ti ve­tää äs­sän hi­has­ta ja esit­te­li uu­den ”asi­an­tun­ti­jan­sa” AI-Ai­lin. Ky­sees­sä oli te­ko­ä­lyl­lä tuo­tet­tu hah­mo, joka luki pe­li­kat­kol­la ää­neen te­ke­män­sä ti­las­to­tii­vis­tel­män. Ti­las­to­jen data oli pe­räi­sin SM-lii­gas­sa käy­tet­tä­väs­tä äly­kie­kos­ta.

Te­ko­ä­ly on tul­lut yhä vah­vem­min osak­si ar­ke­am­me, ja Ti­las­to­kes­kuk­sen syk­syi­sen kat­sauk­sen mu­kaan jo 41 pro­sent­tia 16−18-vuo­ti­ais­ta käyt­tää ge­ne­ra­tii­vis­ta te­ko­ä­lyä. Myös jour­na­lis­teil­le ge­ne­ra­tii­vi­nen te­ko­ä­ly on help­po­käyt­töis­tä tek­no­lo­gi­aa, ker­too puo­les­taan LUT-kaup­pa­kor­ke­a­kou­lus­sa to­teu­tet­tu Toi­mi­tus 2.0 – ge­ne­ra­tii­vi­nen te­ko­ä­ly ja uu­det or­ga­ni­saa­ti­o­käy­tän­nöt –han­ke, jon­ka tu­lok­set jul­kais­tiin vii­me ke­vää­nä. It­se en ole käyt­tä­nyt te­ko­ä­lyä töis­sä oi­ke­as­taan ol­len­kaan, jo­ten pää­tin ko­keil­la, kan­nat­tai­si­ko.

Mil­lai­sia toi­mit­ta­jia tu­le­vai­suu­des­sa tar­vi­taan? Olen miet­ti­nyt use­as­ti vas­taus­ta ky­sy­myk­seen pian alal­le val­mis­tu­va­na. Kun aloi­tin jour­na­lis­tii­kan opin­not vii­si vuot­ta sit­ten, ge­ne­ra­tii­vi­ses­ta te­ko­ä­lys­tä ei ol­lut laa­jal­la ylei­söl­lä tie­to­a­kaan. Nyt pu­hu­taan te­ko­ä­lyn hä­vit­tä­mis­tä työ­pai­kois­ta ja uu­tis­me­di­at käy­vät kil­pa­juok­sua uu­sien työ­ka­lu­jen ke­hit­tä­mi­ses­sä. Mit­kä op­pi­mis­ta­ni tai­dois­ta ovat nyt re­le­vant­te­ja?

Te­ko­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­nen jour­na­lis­mis­sa yleis­tyy, mut­ta it­se en ole vie­lä te­ko­ä­lyä juu­ri ol­len­kaan käyt­tä­nyt. En sen enem­pää työ- kuin hu­pi­tar­koi­tuk­ses­sa­kaan. Nyt pää­tin kui­ten­kin ko­keil­la eh­kä te­ko­ä­lyn ke­hu­tuin­ta omi­nai­suut­ta, ide­oin­nin apu­ria, muo­ti­sa­naa käyt­tä­en spar­raa­jaa.

Te­ko­ä­lyn no­pea ke­hi­tys pa­kot­taa jour­na­lis­tit poh­ti­maan uu­del­leen alan käy­tän­tö­jä. Se tar­koit­taa muun mu­as­sa toi­mi­tusp­ro­ses­sien en­tis­tä tar­kem­paa avaa­mis­ta ylei­söl­le.

Te­ko­ä­ly toi­mii ly­hyis­sä säh­keu­u­ti­sis­sa, mut­ta pit­kiin uu­tis­lä­he­tyk­siin sitä ei kan­na­ta tun­kea.

Vaik­ka län­si­mai­set jät­ti­läi­set on blo­kat­tu, Ve­nä­jäl­lä te­ko­ä­lyä käy­te­tään pai­kal­lis­ten ja kii­na­lais­ten jär­jes­tel­mien ja VPN-yh­teyk­sien voi­min enem­män kuin län­nes­sä us­ko­taan.

Ot­si­koin­ti­ko­neet voi­vat vä­hen­tää sen­saa­ti­o­ha­kuis­ten sa­no­jen mää­rää uu­tis­me­di­as­sa, mut­ta epäi­len, et­tä ne ovat lii­an ar­vok­kai­ta ka­do­tak­seen ko­ko­naan.

Joka ker­ta, kun pyy­däm­me te­ko­ä­lyä hi­o­maan säh­kö­pos­ti­am­me tai tii­vis­tä­mään jon­kin ar­tik­ke­lin, pal­ve­lin hu­rah­taa käyn­tiin ja ku­lut­taa kym­me­nen ker­taa enem­män ener­gi­aa kuin ta­val­li­nen Goog­le-haku. Kun jour­na­lis­tit tu­keu­tu­vat yhä use­am­min te­ko­ä­lyyn työn su­ju­voit­ta­mi­sek­si, on pai­kal­laan ky­syä: kuin­ka mon­ta lit­raa vet­tä ja wat­ti­tun­tia säh­köä olem­me val­mii­ta uh­raa­maan yh­des­tä ve­tä­väs­tä ot­si­kos­ta?

Kat­so­taan kris­tal­li­pal­loon ja ku­vi­tel­laan, et­tä mah­ta­vaa te­ko­ä­ly­ko­neis­toa odot­taa vä­ke­vä vas­ta­voi­ma.

Toi­mit­ta­ja ja te­ko­ä­ly kä­vi­vät kes­kus­te­lun sii­tä, voi­si­ko yk­sit­täi­nen me­dia jät­täy­tyä te­ko­ä­ly­vil­li­tyk­sen ul­ko­puo­lel­le.

Te­ko­ä­lyä voi­si ver­ra­ta tu­leen – hyvä ren­ki, huo­no isän­tä. Jos ko­ne­ai­vo­ja käyt­tää vää­rin tai lii­an lep­suin ot­tein, voi polt­taa vä­hin­tään omat näp­pin­sä ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa koko ta­lon. Jour­na­lis­mis­sa se on näp­pä­rä työ­ka­lu, joka no­peut­taa ja hel­pot­taa mo­nia pe­rin­tei­siä pro­ses­se­ja toi­mi­tuk­sis­sa, ku­ten esi­mer­kik­si suur­ten tie­to­kan­to­jen seu­lo­mis­ta.

Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton jour­na­lis­tii­kan opis­ke­li­jat poh­ti­vat, in­no­voi­vat ja pi­lo­toi­vat sitä, mikä on te­ko­ä­lyn roo­li toi­mit­ta­jan ja toi­mi­tus­ten työs­sä.