Elämäkertojen suosiossa näkyy nykyajan mediakulttuuri – kirjojen päähenkilöinä pop-muusikoita, nuoria urheilijoita ja sometähtiä

Oli­via Aho

Kier­ros kir­ja­kau­pas­sa sen osoit­taa – elä­mä­ker­rat ovat lu­ki­joi­den suo­si­os­sa. En­sim­mäi­nen elä­mä­ker­ta­hyl­ly tu­lee Jy­väs­ky­län kes­kus­tan Suo­ma­lai­ses­sa Kir­ja­kau­pas­sa vas­taan heti, kun as­tuu si­sään kir­ja­kau­pan oves­ta.

Sii­tä löy­tyy esi­mer­kik­si muu­si­koi­den ja ur­hei­li­joi­den, ja pe­rem­mäl­tä liik­kees­tä po­lii­ti­koi­den ja his­to­ri­an merk­ki­hen­ki­löi­den elä­mä­ker­to­ja. Osa kir­jois­ta on la­ji­tel­tu ai­heen mu­kaan, toi­set la­ji­tyy­pin. Esi­mer­kik­si muis­tel­mat ovat omas­sa hyl­lys­sään.

Elä­mä­ker­rat ovat ol­leet vii­me vuo­si­na pin­nal­la me­di­as­sa. Nii­tä jul­kais­taan vuo­sit­tain suu­ri mää­rä eri kus­tan­ta­mois­sa ja ne keik­ku­vat kär­ki­si­joil­la lu­e­tuim­pien kir­jo­jen lis­toil­la.

Kir­ja­kaup­pa­lii­ton pi­tä­mäl­lä Mitä Suo­mi lu­kee? -si­vus­tol­la oli lo­ka­kuus­sa usei­ta elä­mä­ker­to­ja kah­den­kym­me­nen myy­dyim­män kir­jan jou­kos­sa. Suo­si­tuin oli nel­jän­nek­si myy­dyin en­ti­sen moot­to­ri­pyö­rä­ker­ho­lai­sen Mika Ilmé­nin elä­mä­ker­ta. Lis­tal­la oli­vat myös muun mu­as­sa näyt­te­li­jä-oh­jaa­ja Kari Vää­nä­sen ja Duud­so­neis­ta tun­ne­tun Juk­ka Hildé­nin elä­mä­ker­rat.

Tie­to­kir­jal­li­suu­den toi­mi­tus­pääl­lik­kö Lot­ta Son­ni­nen Gum­me­ruk­sen kus­tan­ta­mos­ta ker­too, et­tä kään­net­tä­väk­si tar­jol­la ole­via kan­sain­vä­lis­ten merk­ki­hen­ki­löi­den elä­mä­ker­to­ja il­mes­tyy jon­kin ver­ran ai­em­paa enem­män. Nii­tä jul­kais­taan yhä nuo­rem­mis­ta hen­ki­löis­tä.

Oma­e­lä­mä­ker­ral­lis­ten tie­to­kir­jo­jen tar­jon­ta on Son­ni­sen mu­kaan puo­les­taan sel­ke­äs­ti kas­vus­sa. Son­ni­nen viit­taa te­ok­siin, joi­den kir­joit­ta­ja ei ole en­nes­tään tun­net­tu, mut­ta us­koo elä­män­ko­ke­mus­ten­sa kiin­nos­ta­van lu­ki­joi­ta muis­tel­ma­muo­dos­sa.

Tänä vuon­na on jul­kais­tu esi­mer­kik­si Juha Her­nes­nie­men Ai­vo­ki­rur­gin muis­tel­mat ja Kai­sa Tam­men Nais­van­ki­lan pomo.

Mai­ni­tuis­ta la­ji­tyy­peis­tä poi­ke­ten ko­ti­mais­ten elä­mä­ker­to­jen tar­jon­ta on kui­ten­kin vuo­sit­tain ta­sais­ta. Tar­jot­tu­jen elä­mä­ker­to­jen mää­rä on Son­ni­sen mu­kaan suh­teel­li­sen pie­ni ver­rat­tu­na muu­hun kir­jal­li­suu­teen.

”Elä­mä­ker­ta on mel­ko työ­läs kir­joit­taa”, Son­ni­nen sa­noo.

Elä­mä­ker­rat saa­vat nyky-yh­teis­kun­nas­sa pal­jon nä­ky­vyyt­tä, mikä voi vai­kut­taa sii­hen, et­tä nii­den suo­sio tun­tuu kas­va­neen vii­me vuo­si­na. Näin ar­vi­oi elä­mä­ker­ta­tut­ki­mus­ta teh­nyt kult­tuu­ri­his­to­ri­an ma. pro­fes­so­ri Maa­rit Les­ke­lä-Kär­ki Tu­run yli­o­pis­tos­ta.

Hän ker­too, et­tä elä­mä­ker­rat ovat ai­na ol­leet lu­ki­joi­den suo­si­ma la­ji­tyyp­pi. Elä­mä­ker­to­ja ja muis­tel­mia on jul­kais­tu Suo­mes­sa ete­ne­vis­sä mää­rin 1800-lu­vul­ta läh­tien, ja us­kon­nol­li­ses­sa kon­teks­tis­sa jo 1600-lu­vul­la.

Les­ke­lä-Kär­ki sa­noo, et­tä elä­mä­ker­to­jen suo­si­on taus­tal­la vai­kut­taa usei­ta syi­tä.

”Osit­tain taus­tal­la on ih­mis­ten kiin­nos­tus his­to­ri­aa koh­taan. His­to­ria-alan kir­jo­ja on ol­lut myy­dyim­män tie­to­kir­jal­li­suu­den jou­kos­sa pit­kään.”

Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan suo­si­on taus­tal­la nä­ky­vät vah­vas­ti myös nyky-yh­teis­kun­nan vai­ku­tuk­set.

”Ajas­sam­me pu­hu­taan pal­jon yk­si­löi­den koh­ta­lois­ta ja ol­laan kiin­nos­tu­nei­ta yk­sit­täi­sis­tä elä­mis­tä. So­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­vat, jois­sa ker­ro­taan it­ses­tä, ruok­ki­vat sitä.”

Elä­mä­ker­to­jen suo­si­os­sa voi nä­kyä Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan myös ih­mis­ten halu pei­la­ta omaa elä­mään­sä men­nei­syy­den ih­mis­ten elä­miin.

”Ajas­sam­me pu­hu­taan pal­jon yk­si­löi­den koh­ta­lois­ta ja ol­laan kiin­nos­tu­nei­ta yk­sit­täi­sis­tä elä­mis­tä. So­si­aa­li­sen me­di­an ka­na­vat, jois­sa ker­ro­taan it­ses­tä, ruok­ki­vat sitä.”

Myy­mä­lä­vas­taa­va Ou­ti Svahn Hel­sin­gin Kam­pin Suo­ma­lai­ses­ta Kir­ja­kau­pas­ta vah­vis­taa, et­tä elä­mä­ker­rat ovat suo­sit­tua lu­et­ta­vaa. Svahn ker­too, et­tä eri­tyi­ses­ti po­lii­ti­koi­den ja muu­si­koi­den elä­mä­ker­rat ovat lu­ki­joi­den suo­si­os­sa ja mai­nit­see esi­merk­kei­nä Suo­men en­ti­set pre­si­den­tit Kek­ko­sen ja Man­ner­hei­min sekä muu­si­kois­ta U2-yh­ty­een keu­la­hah­mon Bo­non.

Svahn ker­too, et­tä tänä vuon­na to­del­la suo­sit­tu on ol­lut Her­nes­nie­men oma­e­lä­mä­ker­ta Ai­vo­ki­rur­gin muis­tel­mat. ”Sel­ke­äs­ti myy­dyin elä­mä­ker­ta tänä vuon­na.”

Suo­sit­tu­ja gen­ren kir­jo­ja ovat täl­tä vuo­del­ta myös Lau­ra Kol­ben kir­joit­ta­ma Keho ja Ma­ria Pet­ters­so­nin His­to­ri­an jän­nät nai­set.

Svah­nin mu­kaan elä­mä­ker­to­ja os­te­taan ym­pä­ri vuo­den, mut­ta lop­pu­vuo­si on sel­keä se­son­ki­ai­ka.

”Elä­mä­ker­to­ja os­te­taan pal­jon lah­ja­kir­joik­si, esi­mer­kik­si isän­päi­väk­si ja jou­luk­si.”

Ny­ky­ään elä­mä­ker­to­ja kir­joi­te­taan pal­jon myös to­del­la nuo­ris­ta, yhä uraa te­ke­vis­tä hen­ki­löis­tä. Esi­mer­kik­si ko­ri­pal­loi­li­ja Awak Kui­e­ris­ta, mu­siik­kiyh­tye JVG:stä ja tu­bet­ta­ja Roni Bac­kis­ta on teh­ty elä­mä­ker­rat. Kaik­ki ovat pari-kol­me­kymp­pi­siä.

Les­ke­lä-Kär­ki ker­too, et­tä il­miö on ran­tau­tu­nut Suo­meen 2000-lu­vun ku­lu­es­sa. Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan elä­mä­ker­ta­gen­ren muu­tos on tul­lut kan­sain­vä­li­sil­tä mark­ki­noil­ta.

”Esi­mer­kik­si ang­lo­a­me­rik­ka­lai­ses­sa maa­il­mas­sa täl­lai­nen il­miö on ol­lut enem­män esil­lä.”

Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan elä­mä­ker­ta­gen­re on ol­lut suu­res­sa muu­tok­ses­sa Suo­mes­sa, sil­lä la­ji­tyyp­pi oli ai­em­min pe­rin­tei­sem­pi. Elä­mä­ker­to­ja jul­kais­tiin merk­ki­hen­ki­löis­tä, esi­mer­kik­si hal­lit­si­jois­ta, po­lii­ti­kois­ta ja tai­tei­li­jois­ta.

Elä­mä­ker­ta­gen­ren muu­tok­sen taus­tal­la vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si ny­ky­a­jan me­di­a­kult­tuu­ri ja so­si­aa­li­sen me­di­an vai­ku­tus.

”Kus­tan­ta­mot ha­ke­vat sitä, mikä myy. He saat­ta­vat et­siä so­si­aa­li­ses­ta me­di­as­ta ih­mi­siä, joil­la on pal­jon seu­raa­jia. Sii­nä on kau­pal­li­set syyt vah­vas­ti ta­ka­na”, Les­ke­lä-Kär­ki sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa sama nä­kyy myös esi­mer­kik­si kau­no­kir­jal­li­suu­des­sa.

”Kä­si­kir­joi­tus on help­po saa­da kau­pak­si, jos on val­mis lu­ki­ja­poh­ja, esi­mer­kik­si kym­me­nen tu­hat­ta seu­raa­jaa.”

Nuo­ris­ta kir­joi­te­tut elä­mä­ker­rat voi­vat Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan saa­da mo­ti­vaa­ti­on­sa myös vah­vois­ta yh­teis­kun­nal­li­sis­ta toi­mis­ta, jos hen­ki­lö on teh­nyt jo nuo­re­na maa­il­man­laa­jui­ses­ti mer­kit­tä­viä te­ko­ja. Les­ke­lä-Kär­ki mai­nit­see esi­merk­kei­nä ak­ti­vis­tit Greta Thun­ber­gin ja Ma­la­la Yo­u­saf­sain.

”Ny­ky­ään la­jin si­säl­lä ker­ro­taan pal­jon enem­män syr­jään jää­neis­tä, vai­e­tuis­ta ja mar­gi­naa­li­sis­ta elä­män­koh­ta­lois­ta.”

La­ji­tyyp­pi on muut­tu­nut myös si­ten, et­tä elä­mä­ker­to­ja kir­joi­te­taan ny­ky­ään mo­ni­puo­li­sem­mas­ta ih­mis­jou­kos­ta. Les­ke­lä-Kär­jen mu­kaan elä­mä­ker­ta on la­ji­tyyp­pi­nä kuu­lu­nut ai­em­min yh­teis­kun­nan val­taa­pi­tä­vil­le.

”Ny­ky­ään la­jin si­säl­lä ker­ro­taan pal­jon enem­män syr­jään jää­neis­tä, vai­e­tuis­ta ja mar­gi­naa­li­sis­ta elä­män­koh­ta­lois­ta.”

Myös ker­ron­ta­ta­vat ovat ol­leet ai­em­min jok­seen­kin eri­lai­sia pe­rin­tei­sem­mis­sä elä­mä­ker­rois­sa.

”Ei vält­tä­mät­tä ole ol­lut sel­ke­ää nä­kö­kul­maa, jos­ta elä­mää kat­so­taan, vaan on kir­joi­tet­tu hen­ki­lön elä­män­ta­ri­na syn­ty­mäs­tä hau­taan.”

Myös val­taa­pi­tä­vis­tä saa­te­taan ker­toa ny­ky­ään asi­oi­ta, joi­ta ai­em­min ei oli­si ker­rot­tu. Elä­mä­ker­ras­sa saa­te­taan tuo­da esil­le esi­mer­kik­si enem­män elä­män sä­rö­jä.

Les­ke­lä-Kär­ki kui­ten­kin sa­noo, et­tä elä­mä­ker­ta on la­ji­tyyp­pi­nä mo­ni­nai­nen: vaik­ka elä­mä­ker­to­jen pää­hen­ki­lö­jouk­ko on ol­lut muu­tok­ses­sa, myös pe­rin­tei­siä merk­ki­hen­ki­löi­den elä­mä­ker­to­ja il­mes­tyy edel­leen jat­ku­vas­ti.

Lot­ta Son­ni­nen Gum­me­ruk­sel­ta ker­too, et­tä kiin­nos­tus elä­mä­ker­ran jul­kai­suun he­rää yleen­sä hy­vän kä­si­kir­joi­tuk­sen vuok­si, ai­hees­ta riip­pu­mat­ta.

”Hy­vyys voi muo­dos­tua mo­nes­ta asi­as­ta – tyy­lis­tä, to­teu­tus­ta­vas­ta ja si­säl­lös­tä it­ses­tään.”

Son­ni­sen mu­kaan hen­ki­lön poik­keuk­sel­li­nen elä­mä ja sii­tä tai­ta­vas­ti kir­joi­tet­tu kir­ja te­ke­vät elä­mä­ker­ras­ta kiin­nos­ta­van. Toi­si­naan tun­net­tu pää­hen­ki­lö saat­taa men­nä mui­den jul­kai­suk­ri­tee­rien ohi.

”Kus­tan­ta­jan kiin­nos­tus he­rää her­kem­min, jos ai­heen voi olet­taa kiin­nos­ta­van suur­ta ylei­söä”, Son­ni­nen sa­noo.

Moni elä­mä­ker­ta saa li­säk­si al­kun­sa kus­tan­ta­jan aloit­tees­ta.

”Kus­tan­ta­mois­sa mie­ti­tään jat­ku­vas­ti, ket­kä voi­si­vat ol­la kiin­nos­ta­via elä­mä­ker­ran koh­tei­ta ja ket­kä taas so­pi­via kir­joit­ta­jia.”

”Kus­tan­ta­jan kiin­nos­tus he­rää her­kem­min, jos ai­heen voi olet­taa kiin­nos­ta­van suur­ta ylei­söä.”

Elä­mä­ker­to­ja ku­lu­te­taan ny­ky­ään pal­jon ää­ni­kir­joi­na. Myy­mä­lä­vas­taa­va Ou­ti Svahn ker­too, et­tä ää­ni­kir­ja­pal­ve­lu­jen suo­sio on kas­va­nut Suo­ma­lai­ses­sa Kir­ja­kau­pas­sa sel­ke­äs­ti vii­mei­sen pa­rin vuo­den ai­ka­na. Sa­maa sa­noo Son­ni­nen: ”Elä­mä­ker­rat ovat mie­luis­ta kuun­nel­ta­vaa mo­nil­le ää­ni­kir­jo­jen suur­ku­lut­ta­jil­le.”

Son­ni­sen mu­kaan te­ok­sia lu­ke­vat ää­ni­kir­joik­si yleen­sä ää­nen­käy­tön am­mat­ti­lai­set, sil­lä kaik­ki elä­mä­ker­to­jen pää­hen­ki­löt ei­vät so­vel­lu tai ha­lua ää­ni­kir­jan lu­ki­jak­si.

”Ko­ko­nai­sen kir­jan lu­ke­mi­nen ää­neen stu­di­o­kel­poi­ses­ti on vaa­ti­vaa.”

Son­ni­sen mu­kaan elä­mä­ker­ran pää­hen­ki­lö voi kui­ten­kin myös it­se toi­mia lu­ki­ja­na, jos hän on esi­mer­kik­si tun­net­tu ni­me­no­maan ää­nes­tään tai jos kir­ja on kir­joi­tet­tu hy­vin per­soo­nal­li­sel­la tyy­lil­lä mi­nä­muo­dos­sa.

”Koh­teen it­se lu­ke­ma ää­ni­kir­ja voi tot­ta kai ol­la myyn­ti­valt­ti”, Son­ni­nen to­te­aa.

Ää­ni­kir­jo­jen suo­si­on kas­vu nä­kyy Kir­ja­kaup­pa­lii­ton Suo­mi lu­kee -tut­ki­muk­ses­sa: vuon­na 2020 ää­ni- ja säh­kö­kir­jo­jen lu­ku­ai­ka­pal­ve­lui­ta käyt­ti 17 pro­sent­tia 15‒79-vuo­ti­ais­ta man­ner­suo­ma­lai­sis­ta, kun edel­li­sel­lä tut­ki­mus­ker­ral­la kak­si vuot­ta ai­em­min pal­ve­lui­ta käyt­ti 6 pro­sent­tia. Taus­tal­la vai­kut­ti eten­kin ko­ro­na­pan­de­mia.

Elä­mä­ker­rat ovat suo­sit­tu la­ji­tyyp­pi, mut­ta gen­reen liit­tyy eri­lai­sia eet­ti­siä ky­sy­myk­siä. Mis­sä mää­rin kir­jas­sa ker­ro­tun täy­tyy ol­la tot­ta? En­tä mi­ten lu­ki­jan tu­li­si suh­tau­tua lu­ke­maan­sa?

Son­ni­nen ker­too, et­tä nor­maa­liin edi­toin­tip­ro­ses­siin kuu­luu, et­tä kus­tan­ta­ja esit­tää kir­jai­li­jal­le teks­tis­tä he­rän­neet epäi­lyk­set ja tar­jo­aa tar­vit­ta­es­sa apua fak­to­jen tar­kis­ta­mi­ses­sa.

”Ta­val­lis­ta on myös pois­taa teks­tis­tä yh­tei­sym­mär­ryk­ses­sä koh­tia, jot­ka syys­tä tai toi­ses­ta tun­tu­vat ky­see­na­lai­sil­ta”, Son­ni­nen sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa kus­tan­nus­toi­mit­ta­jan yk­si tär­keä teh­tä­vä on ar­vi­oi­da teks­tiä lu­ki­jan nä­kö­kul­mas­ta ja huo­maut­taa, jos lu­ki­ja­na voi saa­da teks­tis­tä vää­rän tai ris­ti­rii­tai­sen ku­van. Elä­mä­ker­ran to­den­mu­kai­suus pe­rus­tuu en­nen kaik­kea kir­jai­li­jan ja kus­tan­ta­jan vä­li­sel­le luot­ta­muk­sel­le.

”Väit­tei­den to­den­pe­räi­syys on kir­jai­li­jan vas­tuul­la”, Son­ni­nen sa­noo.

”Elä­mä­ker­ta ja eten­kin oma­e­lä­mä­ker­ta ovat ai­na läh­tö­koh­tai­ses­ti ta­ri­noi­ta eli va­li­koi­tu­ja ja tul­kit­tu­ja ot­tei­ta oi­ke­as­ta elä­mäs­tä.”

Jos kus­tan­nus­toi­mit­ta­ja al­kaa epäil­lä to­te­na ker­ro­tun ta­ri­nan to­den­pe­räi­syyt­tä, hän kes­kus­te­lee kir­jai­li­jan kans­sa. Son­ni­sen mu­kaan vii­mei­nen sana teks­tin muok­kaa­mi­ses­ta on kui­ten­kin kir­jai­li­jal­la, el­lei kus­tan­ta­ja epäi­le teks­tin esi­mer­kik­si rik­ko­van la­kia.

Elä­mä­ker­ta­kir­ja­kaan ei saa rik­koa la­ke­ja, ku­ten yk­si­tyi­syy­den­suo­jaa. ”Ra­ja­ta­pauk­sis­sa voi kon­sul­toi­da ju­ris­tia, mut­ta se on mel­ko har­vi­nais­ta”, Son­ni­nen ker­too.

Vaik­ka tie­to­jen to­den­pe­räi­syys pi­tää tar­kis­taa, elä­mä­ker­ral­li­sen la­ji­tyy­pin kes­kei­nen ta­voi­te ei ole kui­ten­kaan Son­ni­sen mu­kaan fak­to­jen lis­taa­mi­nen.

”Elä­mä­ker­ta ja eten­kin oma­e­lä­mä­ker­ta ovat ai­na läh­tö­koh­tai­ses­ti ta­ri­noi­ta eli va­li­koi­tu­ja ja tul­kit­tu­ja ot­tei­ta oi­ke­as­ta elä­mäs­tä.”

Mitä lu­ki­jan on hyvä ot­taa huo­mi­oon lu­kies­saan elä­mä­ker­ta­te­os­ta? Mi­ten la­ji­tyyp­piä tu­li­si lä­hes­tyä? Les­ke­lä-Kär­ki an­taa muu­ta­mia vink­ke­jä.

En­si al­kuun kan­nat­taa tar­kas­tel­la teks­tin kir­joit­ta­jaa. ”Kuka teks­tin on kir­joit­ta­nut? Hen­ki­lö it­se vai joku toi­nen?”

Li­säk­si on hyvä huo­mi­oi­da, mil­lais­ta ta­ri­naa kir­jas­sa ker­ro­taan ‒ yk­si­lön elä­mään kun vai­kut­ta­vat esi­mer­kik­si su­ku­puo­li, luok­ka ja yh­teis­kun­nal­li­nen ase­ma. ”Osa­taan­ko hen­ki­lö aset­taa omaan ai­kaan­sa vai an­ne­taan­ko kuva, et­tä vain ih­mi­nen it­se voi vai­kut­taa elä­mään­sä?”

Li­säk­si on hyvä tar­kas­tel­la, mil­lai­seen ai­neis­toon kir­ja poh­jau­tuu ja mitä ai­neis­to­ja on jä­tet­ty käyt­tä­mät­tä. ”An­ne­taan­ko elä­mäs­tä si­lo­tel­tu kuva vai ker­ro­taan­ko myös elä­män var­rel­le sat­tu­neis­ta vai­keuk­sis­ta?”

Kir­ja­kau­pan elä­mä­ker­ta­hyl­ly­jen edes­sä tu­lee va­lin­nan­vai­keus.

Pi­täi­si­kö va­li­ta toi­sen hen­ki­lön vai pää­hen­ki­lön it­se kir­joit­ta­ma kir­ja? Vil­le Haa­pa­sa­lo, Pet­ra Ol­li vai Red­ra­ma? Toi­sel­la pöy­däl­lä ovat esil­lä ku­nin­ga­tar Eli­sa­be­tin ja Mic­hel­le Oba­man elä­mä­ker­rat. Ta­ri­noi­ta on tar­jol­la niin muu­si­kois­ta, ur­hei­li­jois­ta kuin pe­rin­tei­sem­mis­tä­kin merk­ki­hen­ki­löis­tä.

Va­lin­nan­va­raa löy­tyy.