Puoli vuotta ilman alkoholia

Em­ma Häk­ki­nen

– Ööö… yri­tän pu­kea tän kau­niis­ti sa­noik­si, Os­kar Lind­holm nau­rah­taa.

Kes­kus­te­lem­me al­ko­ho­lis­ta ja pu­hee­nai­hee­na on vii­me vap­pu. Lind­holm on juu­ri aloit­ta­nut ta­ri­nan opis­ke­li­ja­bi­lei­den et­kois­ta, jois­ta hän muis­taa ai­no­as­taan ly­hyi­tä pät­kiä.

– Olin tul­lut juh­liin niin päis­sä­ni, et­tä en edes muist,a kei­tä on ol­lut pai­kal­la tai mitä olen siel­lä it­se teh­nyt.

Sen ver­ran Lind­holm muis­taa, et­tä jos­sain vä­lis­sä hän viil­si kä­ten­sä pul­lon kork­kiin. Hän oli sen jäl­keen tah­ri­nut bi­lei­den omis­ta­jan käm­pän ve­rel­lä, kun hu­ma­las­sa ot­ti sei­nis­tä tu­kea.

Juh­lien jäl­keen olo oli mon­ta päi­vää sur­kea. Voin­ti oli fyy­si­ses­ti huo­no ja oma käy­tös hä­vet­ti.

– Sii­tä tuli sel­lai­nen kah­den päi­vän kra­pu­la, mo­raa­li­ses­ti ja fyy­si­ses­ti, Lind­holm muis­te­lee.

Sa­man opis­ke­li­ja­va­pun ai­ka­na Lind­holm lip­saut­ti ka­ve­ril­leen, et­tä ajat­te­li ole­van­sa lop­pu­vuo­den il­man al­ko­ho­lia. Ka­ve­ri suh­tau­tui asi­aan kan­nus­ta­vas­ti, ja va­hin­gos­sa an­net­tu lu­paus piti.

Nyt Lind­holm on ol­lut ju­han­nuk­ses­ta as­ti juo­mat­ta.

22-vuo­ti­aan Lind­hol­min pää­tök­sen ta­ka­na oli mon­ta syy­tä.

– En­sim­mäi­nen syy oli ihan vain se kiin­nos­tus sitä koh­taan, voin­ko ol­la opis­ke­li­ja käyt­tä­mät­tä al­ko­ho­lia. Vii­me ke­vääs­tä ei myös­kään jää­nyt hy­viä ko­ke­muk­sia, ja ha­lu­sin miet­tiä omaa al­ko­ho­lin­käyt­töä kriit­ti­ses­ti.

Kom­ment­tia seu­raa het­ken hil­jai­suus, jon­ka jäl­keen Lind­holm jat­kaa pu­hu­mis­ta.

– Huo­ma­sin myös, et­tä oma mie­len­ter­veys oli tär­ke­ää ja al­ko­ho­li vai­kut­ti sii­hen vah­vas­ti.

Al­ko­ho­li on edel­leen kes­kei­ses­sä ase­mas­sa opis­ke­li­ja­kult­tuu­ris­sa. Vuo­den 2016 Yli­op­pi­lai­den ter­vey­den­hoi­to­sää­tiö YTHS:n ter­veys­ky­se­lyn mu­kaan va­jaa kol­man­nes mies­puo­li­sis­ta yli­o­pis­to-opis­ke­li­jois­ta käyt­ti al­ko­ho­lia hu­ma­la­ha­kui­ses­ti vä­hin­tään seit­se­män an­nos­ta ker­ral­la.

YTHS:n mu­kaan al­ko­ho­lin käyt­tö on kui­ten­kin vä­hen­ty­nyt opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa vii­me vuo­sien ai­ka­na. Eri­tyi­ses­ti mie­so­pis­ke­li­joil­la käyt­töön liit­ty­vät ris­kit ovat vä­hen­ty­neet.

"Huo­ma­sin myös, et­tä oma mie­len­ter­veys oli tär­ke­ää ja al­ko­ho­li vai­kut­ti sii­hen vah­vas­ti."

Aluk­si ta­pah­tu­miin osal­lis­tu­mi­nen il­man al­ko­ho­lia tun­tui Lind­hol­mis­ta eri­koi­sel­ta.

– Olin ys­tä­vien ym­pä­röi­mä en­sim­mäi­sis­sä ta­pah­tu­mis­sa, joi­hin me­nin sel­vin­päin. Tie­sin, mil­lais­ta on bi­let­tää hei­dän kans­saan, hän aloit­taa.

– Koko il­lan läpi oli ener­gi­sem­pi olo, sa­moin myös seu­raa­va­na päi­vä­nä. Tun­sin, et­tä olen enem­män het­kes­sä mu­ka­na.

Syk­syl­lä yli­o­pis­toon pa­la­tes­sa Lind­holm oli eh­ti­nyt jo to­tu­tel­la al­ko­ho­lit­to­muu­teen ja opis­ke­li­ja­ta­pah­tu­miin osal­lis­tu­mi­nen tun­tui hel­pom­mal­ta. Juo­mat­to­muus he­rät­ti muis­sa ute­li­ai­suut­ta, mut­ta ku­kaan ei ole pää­tös­tä tuo­min­nut.

– Mi­nul­ta on ky­syt­ty pal­jon ihan ute­li­ai­suu­des­ta, et­tä mik­si en juo. En ole kui­ten­kaan vie­lä tör­män­nyt ke­neen­kään, joka oli­si ol­lut sitä vas­taan. Moni on ol­lut to­sin huo­lis­saan sii­tä, et­tä viih­dyn­kö ta­pah­tu­mas­sa, jos­sa kaik­ki muut ovat hu­ma­las­sa.

Sel­vä­nä osal­lis­tu­mi­nen on muut­ta­nut Lind­hol­min nä­ke­mys­tä ta­pah­tu­miin.

– Olen ko­ke­nut sekä sit­sit et­tä ap­p­rot nyt al­ko­ho­lit­to­ma­na, ja kos­ka nii­den pai­no­pis­te on juu­ri sii­nä al­ko­ho­lis­sa, ta­pah­tu­mat ei­vät ole ol­leet yh­tä haus­ko­ja. Toi­voi­sin­kin, et­tä sii­nä ta­pah­tui­si muu­tos­ta. Esi­mer­kik­si sit­seil­lä voi­si vä­lil­lä kes­kit­tyä enem­män ruo­kaan ja pöy­tä­seu­ran kans­sa jut­te­luun, hän poh­tii.

– Koen, et­tä syk­sy on ol­lut ihan yh­tä ta­pah­tu­ma­ri­kas ja hyvä kuin kaik­ki ne ajat, joi­na olen käyt­tä­nyt al­ko­ho­lia, Lind­holm sum­maa.

"Esi­mer­kik­si sit­seil­lä voi­si vä­lil­lä kes­kit­tyä enem­män ruo­kaan ja pöy­tä­seu­ran kans­sa jut­te­luun."

En­nen pää­tös­tään Lind­holm oli käyt­tä­nyt al­ko­ho­lia noin nel­jä vuot­ta.

– Al­ko­ho­lin­käyt­tö on koko elä­mä­ni ajan vain kiih­ty­nyt ja kiih­ty­nyt. Aluk­si se oli mais­te­lua, sit­ten ihan ryyp­pää­mis­tä.

Ke­vääl­lä Lind­holm ta­ju­si, et­tä juo­mi­ses­sa ei ol­lut mi­tään ra­jo­ja. Sil­lä ei ol­lut enää vä­liä, kuin­ka pal­jon hän joi. Kun­han oli kän­nis­sä, oli haus­kaa.

Lind­hol­min mie­leen nou­see toi­nen ta­ri­na, täl­lä ker­taa lu­ki­on ai­kai­sis­ta juh­lis­ta.

– Osal­lis­tuim­me tal­vel­la bi­lei­siin, jos­sa oli to­del­la täyt­tä. Jot­kut oli­vat vie­neet tak­kin­sa ves­saan pe­su­ko­neen si­säl­le, kun tila oli lop­pu­nut etei­ses­tä. Ys­tä­väm­me sai­vat juh­lis­sa ide­an lait­taa ko­neen käyn­tiin niin, et­tä ta­kit kas­tu­vat. Sil­loin se tun­tui haus­kal­ta pi­lal­ta, mut­ta myö­hem­min olen miet­ti­nyt, et­tä ai­ka tyh­mä jut­tu.

– Al­ko­ho­lin taak­se on var­maan help­po pii­lou­tua vas­tuul­ta. Olen it­se ai­na­kin käyt­tä­nyt hu­ma­la­ti­laa te­ko­syy­nä höl­möi­lyl­le. Nyt se on mie­les­tä­ni ty­pe­rä ar­gu­ment­ti.

"Olen it­se ai­na­kin käyt­tä­nyt hu­ma­la­ti­laa te­ko­syy­nä höl­möi­lyl­le.

Opis­ke­li­ja­kult­tuu­ris­sa on tyy­pil­lis­tä, et­tä juh­lia on vii­kot­tain ja moni ta­pah­tu­ma pyö­rii juu­ri al­ko­ho­lin ym­pä­ril­lä. Al­ko­ho­lin vä­hen­tä­mi­nen voi ol­la tä­män ta­kia vai­ke­aa.

– Us­kon, et­tä kyn­nys ol­la il­man al­ko­ho­lia juh­lis­sa, jos­sa kaik­ki muut juo­vat, voi ol­la kor­kea. Al­ko­ho­li tuo tie­tyn­lai­sen ren­tou­tu­mi­sen tun­teen, jota jot­kut tar­vit­se­vat osal­lis­tu­ak­seen ta­pah­tu­miin, Lind­holm poh­tii.

– Olen op­pi­nut elä­mään sen her­mos­tu­nei­suu­den kans­sa, joka yleen­sä pois­tuu sen en­sim­mäi­sen tai toi­sen olu­en jäl­keen. Koen, et­tä oma it­se­var­muus on ke­hit­ty­nyt ei­kä esi­mer­kik­si muil­le ih­mi­sil­le pu­hu­mi­nen enää ah­dis­ta sa­mal­la ta­val­la.

Lind­holm suo­sit­te­lee ko­ke­mus­taan myös muil­le, jot­ka ovat miet­ti­neet al­ko­ho­lin vä­hen­tä­mis­tä.

– Jos on ute­li­as, al­ko­ho­lit­to­muus kan­nat­taa il­man muu­ta ot­taa ko­kei­luun. Suo­sit­te­li­sin muu­ten­kin kai­kil­le edes har­kit­se­maan ol­la het­ken juo­mat­ta. Sii­nä avar­tuu hy­vin se maa­il­ma, jon­ka ym­pä­ril­lä al­ko­ho­li pyö­rii.

Vuo­si on pian lo­pus­sa. Uu­den­vuo­den jäl­keen Lind­hol­min lu­paus al­ko­ho­lin käy­tön lo­pet­ta­mi­ses­ta rau­ke­aa. Hän tus­kin kui­ten­kaan ha­lua enää pa­la­ta ta­kai­sin en­ti­siin ta­poi­hin.

– Ai­on ot­taa uu­den vuo­den jäl­keen al­ko­ho­lin pik­ku­hil­jaa mu­kaan elä­mään. En aio ru­ve­ta ryyp­pää­mään, mut­ta nau­tis­ke­le­maan il­lan­viet­to­jen lo­mas­sa. Kat­son sit­ten, mitä sii­tä tu­lee.

"Koen, että syksy on ollut ihan yhtä tapahtumarikas ja hyvä kuin kaikki ne ajat, joina olen käyttänyt alkoholia", Lindholm summaa

APUA ON­GEL­MIIN

Kyn­nys ha­kea apua al­ko­ho­li­on­gel­miin on usein kor­kea. Al­ko­ho­lin lii­ka­käyt­tö vai­kut­taa mo­neen elä­mä­na­lu­ee­seen, ku­ten ta­lou­teen, so­si­aa­li­seen elä­mään ja ter­vey­teen.

Nyy­ti ry on opis­ke­li­joi­den mie­len­ter­veyt­tä ja opis­ke­lu­ky­kyä edis­tä­vä jär­jes­tö, joka tar­jo­aa opis­ke­li­joil­le ver­tais­tu­kea ja tie­toa mie­len­ter­vey­teen ja opis­ke­luun liit­ty­vis­sä asi­ois­sa.

– Toi­min­ta on ny­ky­ään lä­hes ko­ko­naan ver­kos­sa, ker­too yh­dis­tyk­sen työn­te­ki­jä Hen­ri Hei­kin­ta­lo.

Nyy­ti ry ei tar­joa psy­ki­at­ris­ta apua, vaan toi­min­ta pai­not­tuu juu­ri ver­tais­tu­keen, en­nal­ta­eh­käi­syyn ja mie­len­ter­vey­den edis­tä­mi­seen.

Hei­kin­ta­lo it­se on mais­te­ri­o­pis­ke­li­ja Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa ja näh­nyt opis­ke­li­joi­den al­ko­ho­lin­ku­lu­tus­ta myös omien opin­to­jen­sa lo­mas­sa.

– Opis­ke­li­joi­den kes­kuu­des­sa al­ko­ho­lin käyt­töä pi­de­tään it­ses­tään­sel­vyy­te­nä, ja jos ei juo, sitä pää­tös­tä pi­tää usein to­dis­tel­la it­sel­leen ja pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa myös muil­le, hän sa­noo.

– Stres­si on eh­dot­to­mas­ti yk­si syy al­ko­ho­lin käy­töl­le. Aja­tus nol­laa­mi­ses­ta al­ko­ho­lin avul­la on ylei­nen. Psy­ko­lo­gi­ses­ti al­ko­ho­li kui­ten­kin kuor­mit­taa pal­jon ja hei­ken­tää pa­lau­tu­mis­ta.

Hei­kin­ta­lo huo­maut­taa myös, et­tä al­ko­ho­lit­to­mia ta­pah­tu­mia jär­jes­te­tään ny­ky­ään enem­män.

– Ta­pah­tu­miin on tul­lut enem­män va­ri­aa­ti­o­ta ja ai­hees­ta pu­hu­taan enem­män.

Mitä avun ha­ke­mi­seen tu­lee, sen var­hai­nen aloit­ta­mi­nen on Hei­kin­ta­lon mie­les­tä kan­nat­ta­vaa.

– Apua ha­kies­saan opis­ke­li­ja on jo to­del­la ar­vos­tet­ta­vas­sa ti­lan­tees­sa. Se, et­tä on huo­man­nut, et­tä juo­mi­nen me­nee yli ja sii­hen tar­vit­see apua, on jo iso asia.

Nyy­ti ry:n chat-pal­ve­lui­ta voi käyt­tää mak­sut­ta ja ano­nyy­mis­ti. Li­säk­si eh­käi­se­vän päih­de­työn EHYT ry:n mak­sut­to­maan päih­de­neu­von­taan voi soit­taa mi­hin vuo­ro­kau­den ai­kaan ta­han­sa.

– Myös hyvä so­si­aa­li­nen tuki ys­tä­väl­tä tai kump­pa­nil­ta on tär­ke­ää, Hei­kin­ta­lo to­te­aa.