Jyväskylän kirjamessut järjestettiin 23.–24. marraskuuta Lutakon Paviljongissa. Messuilla tarjontaansa esittelivät kustannusyhtiöt ja antikvariaatit.
Antikvariaatit, Kirjat
Bengt Liljeberg oli saapunut Jyväskylän kirjamessuille Espoosta asti. Kuvat: Eino Nevalainen
Eino Nevalainen
Teksti ja kuvat: Eino Nevalainen
Edessä levittäytyy kojuja, joissa kustantajat esittelevät uutuuksiaan ja haastattelevat kirjailijoita. Poliittisten puolueiden pisteillä edustajat houkuttelevat messuvieraita puheilleen tarjoamalla makeisia. Teleoperaattorien feissarit tekevät tarjouksia ohikulkijoille.
Antikvariaatit löytyvät Jyväskylän messuhallin perältä omalta alueeltaan. Muuhun vilskeeseen verrattuna antikvariaattialue on rauhallisempi. Pahin väentungos on toisaalla. Myyjiä paikalle on saapunut sekä Keski-Suomesta että kauempaa.
Antikvariaatit muodostivat oman alueensa kirjamessuilla.
Eino Nevalainen
Uusi sukupolvi näyttäytyy
Internet on vaikuttanut monien muiden alojen tapaan myös kirja-alaan.
Teknologian nopea kehitys on vähentänyt lukuharrastusta erityisesti nuorten keskuudessa. Toisaalta e-kirjat uhkaavat raskaiden ja kömpelöiden paperikirjojen asemaa. Lisäksi Tori.fi:n kaltaiset verkon kauppapaikat ovat mahdollistaneet myyjän ja ostajan välittömän vuorovaikutuksen ja poistaneet antikvariaattien kaltaisia välikäsiä.
Mielikuvissa antikvariaattiharrastaja on ikäihminen, jolla on silmää vanhoille klassikoille. Jyväskylän kirjamessuilla käsitys osoittautuu vääräksi.
Divariosastolla liikkuu kaikenikäisiä, iäkkäistä ihmisistä pienten lasten kanssa kulkeviin vanhempiin ja teineistä nuoriin aikuisiin.
Espoon Kirkkonummelta saapunut antikvariaatti Divaarin omistaja Bengt Liljeberg kertoo tavoittavansa Jyväskylästä keskisuomalaisia asiakkaita.
”On tämä aina plussaa. Vaikka myyntipaikasta aiheutuu kustannuksia, niin näkyvyyttä pitää saada”, perustelee Liljeberg lähtemistä messuille.
Liljeberg kertoo myyneensä messuilla erityisen paljon lastenkirjoja.
”Messut piristysruiske liiketoiminnalle”
Juha Valli, Valli&Selin -antikvariaatin toinen omistaja, on saapunut kollegansa kanssa messuille Tampereelta. ”Aiemmin on käyty Helsingin ja Turun kirjamessuilla. Vielä ollaan menossa Tampereen kirjamessuille”, Valli kertaa matkojaan.
Pitkään alalla toiminut Valli on tavannut messuilla myös vanhoja tuttuja, vaikka liikutaan kaukana Pirkanmaalta.
Tamperelaisen antikvariaattiyrittäjä Juha Vallin syksyn messukalenteri on kiireinen.
Eino Nevalainen
”Messut ovat tärkeä piristysruiske antikvariaattien liiketoiminnalle. Syksyn ja joulunalussesongin aikaan kirjoja ostetaan myös paljon lahjoiksi”, Valli kertoo.
Ulkopaikkakuntalaisten lisäksi messuille on saapunut tietysti myös paikallisia antikvariaatteja. Yksi niistä on Kauppakadulla liikettään pitävä Lukuhetki.
”Siitä on aika monta vuotta, kun on täällä viimeksi käyty”, kommentoi Lukuhetken edustaja Mikko Branders.
”Sen vuoksi emme tienneet etukäteen, mitä odottaa. Hyvin on porukkaa kuitenkin ollut ja kauppa on käynyt. Olemme olleet tyytyväisiä”, toteaa Branders.
Kirjavuoret kohosivat kunnioitettaviin mittoihin.
Eino Nevalainen
Kukoistava liitto vihollisen kanssa
Kysyttäessä siitä, mitä asiakasryhmiä Lukuhetken kaltainen paikallinen liike haluaa messuilta tavoitella, Branders vastaa toivovansa, että kauempaa saapuvat messuvieraat ryhtyisivät heidän verkkokauppansa asiakkaiksi.
Verkkokauppa onkin mielenkiintoinen ilmiö antikvariaattien keskuudessa. Jokainen messuilla haastateltu liikkeen pitäjä mainitsi verkkokauppansa ja sen tärkeyden antikvariaatin liiketoiminnan kannalta.
Vaikuttaa siltä, että verkon välityksellä käytävä kauppa ei ole antikvariaattien kuolinisku, vaan yrittäjät ovat itsekin joustavasti modernisoituneet.
Branders kertoo verkkokaupan olleen erityisen tärkeä korona-aikana, kun Lukuhetken kivijalkaliikkeessä ”ei käynyt oikeastaan ketään”.
Sittemmin asiakkaat ovat Brandersin mukaan palanneet liikkeeseen, ja verkkokauppa on laantunut. Se on kuitenkin edelleen tärkeä osa liiketoimintaa.
Vanhat kirjat harrastuksena
Minkälaiset ihmiset sitten käyvät tutkimassa antikvariaattien antia?
Ira Kaarto kuvailee itseään ”semiaktiiviseksi” antikvariaattikävijäksi. Hän kertoo suosivansa antikvariaatteja kierrätyksen ja halpojen hintojen vuoksi.
”Harvemmin tulee uutena ostettua kirjoja, käytetyt kirjat kiinnostavat täälläkin eniten”, Kaarto toteaa.
Kaarton tavoin myös monet muut messuvieraat listasivat samoja syitä sille, mistä he antikvariaateissa pitävät. ”Antikvariaateista tulee myös löydettyä aarteita, esimerkiksi semmoisia vanhoja kirjoja, jotka eivät ole enää tuotannossa”, Kaarto avaa harrastustaan.
Kirjamessujen perusteella antikvariaattien tulevaisuudennäkymät vaikuttavat valoisilta. Myynti sujuu, liikkeet modernisoituvat ja asiakkaita on kaikista ikäryhmistä.
Parhaiten messujen tunnelman kiteytti messuvieras Mikko Paappanen:
”Kirjoissa on jotain kiehtovaa, ne ovat vähän niin kuin elämänkumppaneita. Kerran kun on kirjan lukenut ja sitten huomaa sen hyllyssä, niin muistaa minkälaiset fiilikset oli tai minkälainen musiikki soi taustalla sitä lukiessa."
Ira Kaarto etsii antikvariaateista runokirjoja ja filosofista kirjallisuutta.
Eino Nevalainen