Katsotaan kristallipalloon ja kuvitellaan, että mahtavaa tekoälykoneistoa odottaa väkevä vastavoima.
Tekoäly
Sotkettu data saattaa hidastaa tai pysäyttää tekoälyn lähdehaun. kuva: raphael.app
Sami Ikonen
Vuonna 2022 kunnon ponnistuksen ihmisten tietoisuuteen ja myöhemmin työpaikoille tehnyt tekoäly on kasvattamassa rooliaan myös meikäläisten eli median edustajien ammattikunnassa.
Tekoälyohjelmia on valmisteltu auttamaan otsikoinnissa, jutun tiivistämisessä, kielen hiomisessa ja ideoinnissa. Oletettavasti muitakin käyttötarkoituksia on ja lisää keksitään.
Tekoäly on otettu mediassa vastaan osin siitä syystä, koska kilpailijatkin ottavat. Ennen kehityksen laukkakisassa telineisiin jääneet empivät verkkosivujen tai sosiaalisen median käyttäjätilin luomista yritykselleen. Tilanne on tietyllä tavoin verrattavissa, kuka ottaa tekoälyn käyttöönsä ja miten hyvin. Kyse ei edes ole, että otetaanko käyttöön, vaan milloin.
Klikit jäävät hyödyntämättä
Tavallisena Z-sukupolven nettinatiivina olen kiinnittänyt huomiota Google Gemini-tekoälyn tuotoksiin. Googlettaminen on muuttunut sellaiseksi, että enää Google ei kerro, ettei hakusanoilla löytynyt mitään, vaan Gemini luo sinulle vastauksen käyttämällä lähteitä ja opittuja kielimalleja.
Ne ovat olleet monesti hyödyllisiä. Jos jokin kiinnostava uutisaihe on jäänyt minulta huomaamatta, Gemini auttaa selittämään sen kätevästi.
Siinä piilee myös ongelma. Gemini, ja myös monet muut AI-ohjelmat, käyttää tietolähteenään uutisia, joita toimittajat ovat tehneet palkanmaksajalleen eli toimitukselle. Toimitukset hyötyvät toimittajien jutuista, koska ne keräävät lukijoita eli tuovat sivuille yleisöä, joille rahoittajat haluavat kohdentaa mainoksiaan.
Eli mitä enemmän kävijöitä sivuilla käy, sitä enemmän kiinnostuneita mainostajat ovat maksamaan mainospaikoista.
Nykyisellään tekoälytiivistelmät helposti nollaavat tämän tarkoituksen. Vaikka Gemini tarjoaa lähteisiinsä linkit uutissivustolle, käyttäjää ei aina kiinnosta mennä alkuperäisen lähteen luokse. Siinä menee hukkaan klikkejä, joiden määrää tarkkaillaan toimituksissa herkeämättä.
Mielestäni tilanne ei ole pysyvä. Voiko mediat tai muut tietoa levittävät tahot hyväksyä, että heidän tekstejään hyödynnetään tekoälyn luomissa tiivistelmissä, jolloin rahaa valuu hukkaan?
Taiteilijat kapinoivat
Ainakin taiteilijapiireissä mitta on täysi. The Conversation -sivusto julkaisi lokakuussa artikkelin, jossa puhutaan AI:n myrkyttämisestä. Tarkemmin sillä tarkoitetaan, että tekoälyohjelmalle syötetään joko rakennusvaiheessa tai jälkikäteen korruptoitua dataa, jolla ohjelma oppii asiat väärin.
Datan myrkyttämisestä ovat olleet kiinnostuneita artikkelin mukaan taiteilijat, joiden töitä AI on kopioinut luvatta. Pienellä määrällä “myrkkyä” AI ei ole pystynyt kopioimaan taiteilijoiden tuotoksia vaan luonut jotain muuta. Tekoälyohjelma on kokenut Kleopatran kohtalon ja myrkyttänyt itsensä.
Jos mediasivusto ottaa mallia taiteilijoista ja näkee tekoälyn mielivaltaiset lainailut ongelmana, me saatamme vielä nähdä samanlaisen vastaiskun. Tällainen voi olla esimerkiksi, että uutisjuttujen sisälle piilotetaan skriptiä, joka hämmentää tekoälyohjelmat.
Tai sitten kyse voisi olla taistelusta tuulimyllyjä vastaan, sillä olen datan tahallisen myrkyttämisen tehokkuuteen skeptinen. Kai tekoäly osaa väistää myrkkypiikit?