Otsikointikoneet voivat vähentää sensaatiohakuisten sanojen määrää uutismediassa, mutta epäilen, että ne ovat liian arvokkaita kadotakseen kokonaan.
Tekoäly
Google Gemini
Sami Ikonen
Sensaatio, shokki, ehkäpä itse mannerlaattoja uudelleenjärjestävä asia on tapahtunut: Johanna Matintalo hiihtää Sveitsin Gomsissa uransa ensimmäiseen maailmancupvoittoon.
Urheilumedian otsikointiosasto sai luvan revitellä tosissaan tammikuun 25. päivä, kun suomalainen oli paikalla olevista huippuhiihtäjistä pitkästä aikaa paras. En tiedä olenko ainoa, mutta vetävät koukut otsikoissa saavat miettimään välillä tapahtuneen mittasuhteita.
Matintalo on kokenut maailmancupin kisaaja ja ollut aiemmin maailmancupissa palkintokorokkeella. Lisäksi kisoista puuttui kourallinen huippunimiä. En voi mitenkään uskoa, että joku kotikatsomossa hiihtoa seurannut olisi saanut ratkaisuhetkellä psyykkistä shokkia, tai että maaliviivan ylitys olisi missään “räjäyttänyt pankkia”.
En myöskään osaa sanoa, mitä vaikutuksia jymypaukulla on. Ainakin Ilta-Sanomat, Iltalehti ja Yle käyttivät Matintalon voitosta sitä sanaa.
Urheilumediaa paljon seuraavana olen kiinnittänyt huomioita otsikoiden koukkusanoihin. Tabloid-lehtien otsikointiin kuuluu, että otsikon alkuun voi laittaa 1-4 sanaa, jotka pohjustavat otsikon loppuosan, mutta jotka eivät yksinään kerro oikein mitään. Niillä on tarkoitus myös ilmaista uutiseen liittyvää tunnelatausta. Se voi siis ohjata lukijaa ajattelemaan tapahtuneesta toimittajan haluamalla tavalla.
Kun tämä pehmeä propagandakoneisto kertoo otsikossa, että “käsittämätön asia on tapahtunut”, mieleen herää kysymys: onko asia nyt niin käsittämätön vai aliarvioidaanko lukijan kykyä ymmärtää asiaa ja luoda oma mielipide?
Tekoälyn käyttö jatkaa reviirinsä valtaamista uutistoimituksissa. Tekoäly antaa apua myös otsikointiin ja voi hyvässä tapauksessa keksiä lukijoille erittäin kiinnostavan koukun.
Optimistisena ajattelen, että otsikointityökalu poistaisi myös tabloid-otsikoista sensaatiohakuiset etuliitteet eli mainitut jymypaukut ja pankkiräjähdykset. Kuitenkin lyhyt testikerta ChatGPT:n ilmaisversiolla polkee odotukset alas, sillä myös se versio osaa tehdä pyytämättäkin tabloid-lehdille ominaiset otsikot.
Pyysin ChatGPT:ltä otsikon uutiseen, jossa Suomi voitti jääkiekon olympiakultaa suosikki Kanadaa vastaan yhdellä maalilla. Tabloid-otsikko oli tällainen: “Uskomaton trilleri! Suomi tyrmäsi Kanadan ja nappasi olympiakullan”.
ChatGPT perustelee otsikon etuosaa sillä, että lukijat ovat tottuneet niiden näkemiseen ja ne ovat myös toimineet eli tuoneet lukijoita.
Botti myös kertoo, että jos tekoäly saisi vallan otsikoinnista kokonaan itselleen, tyyli pysyisi hyvin samanlaisena kuin ihmistoimittajan keksimänä. Ero saattaisi vain syntyä sanojen toistuvuudessa.
– Kun sama sana toistuu liikaa, se lakkaa tehoamasta. “Jymypaukku” on jo monelle vähän meeminen, ChatGPT kertoo.
Meemisyys sai vielä pohtimaan käyttäisikö tekoäly urheiluotsikossa tai -uutisessa Suomen mediassa edelleen näkyvää päänahan saalistamista. Metafora on aiheuttanut tietääkseni hämmennystä ulkomailla.
– Jos tekoäly saa valita, se ei käytä urheilu-uutisessa päänahan saalistamiseen viittaavaa kieltä, koska se on väkivaltainen ja historiallisesti latautunut, turha riski verrattuna neutraaleihin vaihtoehtoihin ja ristiriidassa nykyaikaisen uutiskielen kanssa.