Voiko tekoäly helpottaa toimittajien työtä suurten asiakirja-aineistojen läpikäynnissä? Tässä innovaatiokokeilussa testattiin ChatGPT:tä pöytäkirjojen ja muiden asiakirjojen uutisaiheiden tunnistamisessa. Kokeilu osoitti, että tekoäly pystyy nopeasti löytämään uutiskriteerit täyttäviä asioita ja auttamaan aineiston jäsentämisessä.
Henri Häkkinen, Lauri Partinen, Juho Silventoinen
ChatGPT+ osoittautui hyvin käyttökelpoiseksi asiakirjojen uutistajaksi. Tiettävästi vastaava työkalu on otettu jo esimerkiksi Ylellä ja Sanomalla käyttöön, mutta sama kannattaisi kokeilumme perusteella ehdottomasti tehdä laajemminkin mediakentällä.
Asiakirjojen lukemiseen ajankäyttäminen ei ole valtavan tehokasta työaikaa tilanteessa, jossa tekoäly hoitaa saman asian sekunneissa.
Tekoälyn löytämät uutisaiheet olivat kokeiluidemme mukaan hyvin käyttökelpoisia ja oikeita – ChatGPT näyttää ymmärtävän uutiskriteereitä. Esimerkiksi Joensuun kaupungin pöytäkirjoista se bongasi kulttuuritalon suunnitelmat ja ideoi siihen myös kriittisiä tutkivan journalismin näkökulmia. Kysyttäessä saimme ChatGPT:ltä myös sivunumerot sen nostamille aiheille asiakirjaan. ChatGPT pystyi myös löytämään kohtia, joissa viitattiin ei-julkisiin asiakirjoihin. Tämä voi olla tärkeä ominaisuus journalismissa.
Työkalusta saatava hyöty voisi olla merkittävä niin ajankäytöllisesti kuin journalistisestikin. Esimerkiksi maakuntalehdissä suurten kaupunkien pöytäkirjat ovat epäilemättä seurannassa, mutta syrjäisempien seutujen asioista toimittajat eivät aina ole samaan tapaan perillä.
Tällainen tekoälyavusteinen pöytäkirjojen selaaminen voisi tuoda pintaan mielenkiintoisia uutisaiheita ja se olisi journalistisesti tärkeää, sillä myös pienten kuntien mahdolliset epäkohdat tulisi voida ottaa journalistiseen käsittelyyn.
Tämän tapainen tekoälyn käyttö ei myöskään ole ongelmallista luotettavuuden suhteen, sillä ihmistoimittaja kirjoittaa itse jutun ja tarkastaa faktat pöytäkirjasta. Tekoäly vain nopeuttaa erittäin paljon lukuprosessia ja asian jäsentelyä.