Tekoäly
Tekoälylle esitetty pyyntö kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin tavallinen Google-haku.
Anna Ruohonen
Joka kerta, kun pyydämme tekoälyä hiomaan sähköpostiamme tai tiivistämään jonkin artikkelin, palvelin hurahtaa käyntiin ja kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin tavallinen Google-haku. Kun journalistit tukeutuvat yhä useammin tekoälyyn työn sujuvoittamiseksi, on paikallaan kysyä: kuinka monta litraa vettä ja wattituntia sähköä olemme valmiita uhraamaan yhdestä vetävästä otsikosta?
Jokainen kysymys chatbotille on rasite ympäristölle. Kun esittää tekoälylle kysymyksen, vastauksen takana ei ole vain nopea haku valmiista tietomassasta vaan raskasta laskentaa, joka kuluttaa energiaa.
Kysyin tarkempia tietoja energiankulutuksesta tietysti tekoälyltä. Teknologiafirmat eivät paljasta tarkkoja lukuja energiankulutuksestaan, ja esimerkiksi Google arvioi kulutuksensa pienemmäksi kuin muut lähteet. Tekoäly ja muutamat lähteet (esim. Euronews 2025; Li, P. et al. 2025) antoivat seuraavia havainnollistavia lukuja:
• yksi tekoälyhaku kuluttaa kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin perinteinen Google-haku (3,0 Wh vs. 0,3 Wh).
• yksi kysymys tekoälylle vastaa 10 watin LED-lampun polttamista 17 minuuttia
• viisi kysymystä kuluttaa saman verran sähköä kuin älypuhelimen akun lataaminen täyteen
• kymmenen kysymystä vastaa veden keittämistä yhteen teekupilliseen.
Lisäksi tekoäly kuluttaa paljon vettä osana konesalien jäähdytysjärjestelmää. Usein jäähdytykseen käytetään puhdasta juomavettä. Konesaleja rakennetaan usein alueille, joilla on jo valmiiksi vesipulaa. Konesalien jäähdytykseen käytetty vesi on pois maataloudelta, juomavedestä ja luonnolta. Yksi arviolta 10–50 viestin mittainen “keskustelu” tekoälyn kanssa kuluttaa noin puoli litraa vettä.
Koneet toki tehostuvat koko ajan, mutta samalla myös tekoälyn käyttö lisääntyy nopeasti. Tekoälyllähän on lisäksi tapana kannustaa meitä jatkamaan keskustelua sen kanssa — aivan kuin se saisi provisiopalkkaa sitä enemmän, mitä pidempään keskustelu kestää.
Vuonna 2025 maailmassa tehtiin arviolta 10 miljardia tekoälyhakua päivässä. Tämä tarkoittaa lähes 10 teravattitunnin sähkönkulutusta vuodessa. Vertailun vuoksi määrä vastasi vuonna 2024 (Motiva 2025) vajaan miljoonan suomalaisen vuotuista sähkönkulutusta.
En ole luddiittina ehdottamassa, että me pienessä Suomessa luovumme tekoälyn käytöstä, koska jossain kaukana vettä ei riitä viljelymaan kasteluun. Ehkä voisimme kuitenkin pysähtyä välillä miettimään tekoälyn ekologista jalanjälkeä ja käyttää tekoälyä harkiten? Kaikkein turhimmat kysymykset voisi jättää esittämättä ja etenkin ”hassunhauskat” kuvat ja videot promptaamatta. Sähköpostinkin osaamme varmaan muotoilla kohteliaasti ihan itse, ja monet mieltä askarruttavat asiat voi tarkistaa pelkällä Google-haulla.
Sen sijaan esimerkiksi suurten tietomassojen käsittelyssä tekoäly on vailla vertaansa. Siihen sitä kannattaakin hyödyntää. Ehkä tekoäly löytää internetin syövereistä uutisaiheita, joita toimittajat omassa kuplassaan eivät tule ajatelleeksi. Varmasti tälläkin kurssilla opimme lisää tapoja, joilla tekoälyä oikeasti kannattaa hyödyntää ja joiden vuoksi energiankulutus on perusteltua.
Euronews (2025): How much energy do AI-powered chatbots consume? (17:32:12 +01:00). Euronews. https://www.euronews.com/my-europe/2025/03/17/chatgpt-deepseek-co-how-much-energy-do-ai-powered-chatbots-consume (Luettu 31.1.2025)
Li, P. et al (2025): Li, P., Yang, J., Islam, M. A., & Ren, S. (2025). Making AI Less “Thirsty.” Commun. ACM, 68(7), 54–61. https://doi.org/10.1145/3724499 (Luettu 31.1.2025)
Motiva (2025): Electricity Supply and Demand. (2025, July 25). Motiva. https://www.motiva.fi/en/databank/energy-use-in-finland/electricity-supply-and-demand/ (Luettu 31.1.2025)