Tekoälyblogi
Monivälineisyys suomalaisissa mediataloissa on ollut arkipäivää jo pitkään. Samaa sisältöä hyödynnetään useissa eri kanavissa. Toimittajalle ei enää riitä, että hän hallitsee vain yhden välineen.
Enää ei ole puhtaasti lehdistöä, radio- ja televisiotoimittajia. Kirjoitetusta jutusta tehdään video sosiaaliseen mediaan tai sähke radioon. Kaikkea pitäisi osata. Ja usein entistä nopeammin.
Mediataloissa onkin pohdittu, miten tekoälyä voisi hyödyntää saman sisällön muuttamisessa eri välineisiin sopivaan muotoon, esimerkiksi miten kirjoitetun artikkelin voi tiivistää napakaksi radiosähkeeksi. Tässä tekstissä kerron, miten Chat GPT tekemässäni kokeilussa suoriutui kirjoitetun artikkelin muuttamisessa radiosähkeeksi.
Annoin Chat GPT:lle seuraavan ohjeen: ”Hei, olen radiotoimittaja. Tee näistä uutisista lyhyitä ja ytimekkäitä sähkeuutisia radion uutistenlukijalle. Yhden uutissähkeen pituus luettuna on 30-45 sekuntia.”
Sen jälkeen syötin muutaman kirjoitetun jutun tekoälylle. Ensimmäinen juttu oli Ilta-Sanomien artikkeli siitä, että pienten taloyhtiöiden isännöitsijöiden pitää ilmoittaa yhtiöiden hallinnolliset tiedot Maanmittauslaitoksen huoneistotietojärjestelmään kesäkuun loppuun mennessä (O. Kokko, 2026).
Tekoäly loi 2057 merkkiä pitkästä artikkelista 947 merkkiä pitkän radiosähkeen. Sähkeen pituus oli siis tekoälylle annetun ohjeen mukaisissa mitoissa. Tekoäly osasi erottaa jutusta suorat sitaatit, eikä käyttänyt niitä radiosähkeessä. Tekoäly ei juurikaan tiivistänyt alkuperäisiä virkkeitä, mutta saattoi vaihtaa sanajärjestystä. Sanajärjestyksen vaihtaminen ei nähdäkseni juurikaan parantanut sähkettä.
Radiosähkeen ensimmäisessä virkkeessä tekoäly teki kirjoitusvirheen, jota ei alkuperäisessä artikkelissa ollut, ja kirjoitti Maanmittauslaitoksen muotoon "Maanmittauslaitosn". Asiavirheitä tekoäly ei radiosähkeitä luodessa tehnyt.
Kokonaisuutena tekoäly suoriutui tehtävästä hyvin. Tekoälyn käyttämä alkuperäinen artikkeli tosin oli jo selkeästi ja tiiviisti kirjoitettu, joten en usko, että sähkeen tarkistamisen jälkeen tekoäly juuri nopeutti työprosessia.
Toisessa kokeilussa syötin tekoälylle Ylen jutun siitä, että Elon Muskin avaruusyhtiö SpaceX on estänyt Venäjän joukkojen käyttämät Starlink-satelliittiyhteydet Ukrainassa (Kokkonen, 2026). Tässä tapauksessa tekoäly alkoi pyytämättä etsiä lähteitä tiedoille, joihin ei Ylen jutussa oltu viitattu, ja löysikin ne Reutersilta ja The Guardianista. Tulos oli sinänsä oiva radiosähke, mutta lopputuloksesta puuttui Ylen haastatteleman Emil Kastehelmen kommentit, jotka olivat puolet jutun antia.
Annoin tekoälylle uuden ohjeen hyödyntää vain antamaani tekstiä ja tuloksena oli radiosähke, jossa Kastehelmen haastattelu oli mukana.
Sitten päästäänkin pohdintaan siitä, kuinka paljon tämä kaikki nopeutti työprosessia radiosähkeen kirjoittamisessa. Näkemykseni mukaan ei lainkaan. Työprosessi ei nopeudu tekoälyn avulla niin kauan kun mediassa halutaan pitää kiinni periaatteesta, että ihminen tarkistaa tekoälyn tuottaman sisällön. Sisällön tarkistamiseen menee huomattavasti aikaa.
Jos tarkistamisvaatimuksesta luovutaan, voi tekoäly tehostaa toimitustyötä. Tällainen muutos perinteisessä journalistisessa mediassa olisi kuitenkin vallankumouksellinen. Jos sisältö on täysin tekoälyn luomaa, on valheellista kirjoittaa sen yhteyteen toimittajan nimi. Mutta kuka sen jälkeen vastaa tietojen oikeellisuudesta – tai yhtään mistään? Se että suomalaismediassa joku vastaa omalla nimellään jutusta nähdäkseni luo henkilökohtaisen vastuun sisällöstä toisin kuin silloin, jos siitä ei vastaa nimellään kukaan.
Kun joku asia on kaikkien vastuulla, se ei ole kenenkään vastuulla. Yleisölle koko kehitys viestii, että sisällöstä ehkä joku vastaa tai sitten ei. Kuka tietää? Toisaalta aivan sama, ketä kiinnostaa?
Peruutetaanpa vähän. Kyllä se sisältö on jonkun pakko tarkistaa!
Osoitetaan siis jonkun toimittajan työtehtäväksi tekoälyn tuottaman sisällön jatkuva tarkkailu. Sitten voidaankin jälleen kysyä, missä tekoäly säästi työaikaa. Muutos vain loi yhden työtehtävän tilalle toisen. Ajansäästössä tulos oli yksi plus miinus nolla. Pidemmän päälle toimituksissa saadaan toki GENEROITUA joukko kirjoitustaidottomia toimittajia.
Outi Kokko, 2026, Ilta-Sanomat, Jopa kymmenettuhannet pienet taloyhtiöt saavat pian kirjeen – nyt pitää toimia, https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000011795889.html
Yrjö Kokkonen, 2026, Yle, Elon Muskin viestijärjestelmästä oli Venäjälle valtavasti hyötyä – asiantuntija: Länsimaille tärkeä opetus, https://yle.fi/a/74-20209399