On mahdollista, että kansainväliset vertailut aliarvioivat tekoälyn käyttöä Venäjällä.
Anna Ruohonen
Vaikka länsimaiset jättiläiset on blokattu, Venäjällä tekoälyä käytetään paikallisten ja kiinalaisten järjestelmien ja VPN-yhteyksien voimin enemmän kuin lännessä uskotaan.
Venäjä näyttäytyy The Economistin tammikuun 2026 artikkelissa tekoälyn käytön suhteen takapajulana ja on samassa sarjassa lähinnä monien Afrikan maiden kanssa. Artikkelin mukaan Venäjällä tekoälyä käyttää kuukausittain vain 10 % työikäisestä väestöstä, siinä missä Suomessa luku on yli 30 %, Norjassa yli 40 % ja Singaporessa jopa 60 % (Economist 2026).
Tämä kuulosti minusta oudolta, sillä Venäjällä ja jo Neuvostoliitossa panostettiin matematiikkaan ja teknologiaan. Suomessakin työskentelee paljon esimerkiksi venäläistaustaisia ohjelmoijia. Jos venäläiset eivät keksikään asioita ensimmäisinä, he osaavat ainakin kopioida ne nopeasti. Pian Facebookin julkaisun jälkeen Venäjällä julkaistiin käyttöliittymältään Facebookia muistuttava sosiaalisen median kanava VKontakte (nykyään VK.com). WhatsAppin julkaisun jälkeen Venäjällä julkaistiin vastaava pikaviestipalvelu Telegram. Venäjän suosituimpaan hakukoneeseen Yandexiin on ollut integroituna Alisa-niminen AI-assistentti (vrt. Applen Siri ja Amazonin Alexa) vuodesta 2017 (Reid 2017).
Marraskuussa 2025 Venäjällä uutisoitiin Mediascopen (RBC 2025) tutkimuksesta, jonka mukaan 25 % yli 12-vuotiaista venäläisistä käyttää tekoälyä kuukausittain. The Economistin (2026) artikkelissa puhutaan työikäisestä väestöstä. Voinee olettaa, että Venäjälläkin nimenomaan työikäisestä väestöstä vielä suurempi osuus käyttää tekoälyä kuin Mediascopen tutkimuksessa mainittu 25 % (RBC 2025). Mediascopen tutkimuksessa ei edes huomioitu muihin palveluihin kuten Google-hakuun integroituja tekoälysovelluksia. Kysyin tekoälyn käytöstä tietysti myös tekoälyltä itseltään. ChatGPT teki eri lähteisiin (mm. Mediascope ja VTsIOM) perustuvia laskelmia ja arvioi, että Venäjällä työikäisestä väestöstä 30–35 % käyttää tekoälyä.
Venäjällä käytetään kyllä osittain eri sovelluksia kuin lännessä. Suosituimpia Venäjällä ovat paikallisesta hakukoneesta valtavaksi ekosysteemiksi tai jopa ns. supersovellukseksi kasvaneen Yandexin Alisa AI ja kiinalainen DeepSeek (RBC 2025). Viisi prosenttia venäläisvastaajista sanoi käyttävänsä ChatGPT:tä, vaikka sen käyttö vaatii Venäjällä VPN-yhteyden. Brändinä ChatGPT on Venäjälläkin tekoälysovelluksista tunnetuin – jopa tunnetumpi kuin kotimaiset Alisa AI ja GigaChat (VTsIOM). 44 % venäläisistä käyttää mieluiten paikallisia tekoälysovelluksia ja 22 % ulkomaalaisia. 25 % sanoo, ettei sovelluksen alkuperällä ole merkitystä (VTsIOM 2025).
Joku saattaa miettiä, käytetäänkö Venäjällä tekoälyä vähemmän siksi, että maassa on huonot internetyhteydet. Kyse tuskin on tästä. Vuoden 2025 lopussa Venäjällä oli 136 miljoonaa internetin käyttäjää (DataReportal 2025), mikä vastaa noin 94,4 % väestöstä. Käyttäjiä on siis lähes saman verran kuin Suomessa, missä internetiä käyttää 95 % väestöstä (Vaaja 2026).
Suomessakin on toki uutisoitu, että Venäjä on blokannut tiettyjä länsimaisten medioiden sivuja, sosiaalisen median kanavia ja esimerkiksi yllä mainitun ChatGPT:n. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö internetiin pääsisi lainkaan. Lisäksi Venäjällä on sekä omia tekoälysovelluksia että keinot kiertää estoja VPN-yhteyden avulla.
On mahdollista, että kansainväliset vertailut aliarvioivat tekoälyn käyttöä Venäjällä, koska ne keskittyvät globaaleihin markkinajohtajiin ratkaisujen kustannuksella. Tilastollinen “takapajuisuus" saattaakin selittyä enemmän mittariston valinnalla kuin todellisella teknologisella vajeella.
DataReportal 2025: Digital 2026: The Russian Federation. (8.11.2025). DataReportal – Global Digital Insights. https://datareportal.com/reports/digital-2026-russian-federation (Luettu 31.1.2026)
Economist (2026): Which countries are adopting AI the fastest? (12.1.2026). The Economist.https://www.economist.com/graphic-detail/2026/01/12/which-countries-are-adopting-ai-the-fastest? (Luettu 31.1.2026)
RBC (2025): Mediascope впервые раскрыл аудиторию нейросетей в России. (21.11.2025). РБК. https://www.rbc.ru/technology_and_media/21/11/2025/69200cda9a79479ee14684a7 (Luettu 31.1.2026)
Reid (2017): Reid, D. Russia launches its own version of Amazon Alexa with ‘near-human levels’ of speech recognition. (10.10.2017). CNBC. https://www.cnbc.com/2017/10/10/russian-firm-launches-version-of-amazon-alexa.html (Luettu 31.1.2026)
Vaaja (2026): Vaaja, Riikka: Internetin käyttö. (12.1.2026). FiCom. https://ficom.fi/ict-ala/tietopankki/internetin-kaytto/internetin-kayttomaaria/internetin-kaytto/ (Luettu 31.1.2026)
VTsIOM (2025) О, дивный нейромир! ВЦИОМ. Новости. (22.12.2025) https://wciom.ru/analytical-reviews/analiticheskii-obzor/o-divnyi-neiromir (Luettu 31.1.2026)