Tekoälyllä luotu kuvituskuva.
Google Gemini
Lauri Partinen
Tekoälyn hyödyntäminen journalismissa yleistyy, mutta itse en ole vielä tekoälyä juuri ollenkaan käyttänyt. En sen enempää työ- kuin hupitarkoituksessakaan. Nyt päätin kuitenkin kokeilla ehkä tekoälyn kehutuinta ominaisuutta, ideoinnin apuria, muotisanaa käyttäen sparraajaa.
Toteutin kokeiluni niin, että pyysin tekoälyä keksimään näkökulmia ja ideoita jutuista, jotka olen aiemmin kirjoittanut. Pyysin tekoälyä painottamaan nimenomaan kyseisen jutun näkökulmia ja siitä puuttuvia näkökulmia. Ylipäänsä sitä, miten aihetta voisi kirkastaa journalistisessa käsittelyssä, mutta ei niinkään keksiä kokonaan uusia juttuja.
Tekoälylle ensimmäisenä syöttämä juttuni koski susien määrää. Juttuni pointtina oli se, että paikalliset asukkaat syyttelivät erinäisin todistein Luonnonvarakeskuksen suden kanta-arviota virheelliseksi. Tutkijat puolestaan vastasivat kritiikkiin. Juttu on julkaistu Karjalaisessa kesällä 2024.
Käytin kokeilussani ChatGPT:n ilmaisversiota, joka osoittautui melko sujuvaksi. Erityisen ilahduttavaa oli, että suomenkielinen kommunikointi oli sujuvaa. Yleisesti ottaen ChatGPT:n antamat ideat olivat hyviä ja käyttökelpoisia. Aloitin kokeilemalla ilman kirjautumista, mutta ChatGPT suositteli kirjautumista parempien vastausten saamiseksi. Tein sen, ja kieltämättä vastaukset paranivat.
Susijuttuun ChatGPT tarjosi vaihtoehtoisiksi näkökulmiksi muun muassa luottamuskriisiä, sitä mitä oikea tieto on ja miten paljon suden kanta-arvio nojaa ihmisten havaintoihin, susivahinkojen konkreettista hintaa, susiaitojen kestävyyttä, susikeskustelun tunnekuormaa ja Suomen ja Ruotsin eri tulkintoja EU-lainsäädännöstä. Nämä olivat mielestäni parhaat ideat. Tekoäly nosti esiin myös esimerkiksi Suomen ja Venäjän rajalla elävät sudet, mikä oli jutussakin esillä aiheellisesti, mutta ChatGPT:n pohdinta rajasulun vaikutuksista ei osunut aivan tähän kontekstiin. Susia ei varmaan maailmanpolitiikka kauheasti kiinnosta tai rajoita.
Yleisesti ottaen ideat olivat siis varsin päteviä, ja suurta osaa niistä onkin käsitelty journalistisessa jutussa. Itsekin olen tehnyt susiaiheesta jatkojuttuja, joissa EU-lainsäädännön tulkintoja on käsitelty. Ideat olivat kuitenkin enemmän jatkojuttuihin sopivia. Mielestäni tekoäly ei osannut suoraan analysoida sitä, oliko jutussa olennaiset näkökulmat mukana ja mitä siihen olisi pitänyt lisät. Ennemminkin se vain keksi uusia näkökulmia samasta aihepiiristä.
Tässä kohtaa on painotettava sitä, että omissa ohjeissani eli prompteissani tekoälylle oli varmasti kokemattomuudesta johtuvia puutteita ja joku toinen olisi yltänyt parempaan lopputulokseen. Promptauksen tärkeydestä kerrotaan esimerkiksi Tampereen yliopiston ohjeissa, jossa muistutetaan, ettei tekoäly ole ajatustenlukija vaan promptaamisessa on oltava huolellinen. Toisaalta tämän tekstin tarkoituskin on kertoa, miten tekoäly toimii journalistille, joka ei ole tekoälyn käytössä lainkaan sisällä.
Toinen ChatGPT:llä luetuttamistani artikkeleista koski useiden ulkomaalaisten sairaanhoitajien työsopimusten päättämistä Pohjois-Savon hyvinvointialueen tehtävissä. Juttu julkaistiin Savon Sanomissa kesällä 2025.
Chat GPT:n ensimmäinen näkökulmaidea oli ehdottoman tärkeä eli työntekijöiden ääni. Juttua tehdessä yritettiin kovasti saada työntekijöiden haastatteluja, mutta he eivät juttuun suostuneet. Muita ideoita olivat esimerkiksi kuuden kuukauden koeajan riittävyys, EU/ETA-alueen pätevyys verrattuna suomalaiseen hoitajan työn arkeen, rekrytointiketjun pirstaleinen vastuu, asian signaalit ulkomaalaisille työnhakijoille sekä työvoimapulan mahdollisesti aiheuttama matala rekrytointikynnys. Ideat olivat tässäkin tapauksessa oikein hyviä, ja isoa osaa niistä käsittelimmekin jatkojutuissamme.
En tekisi kuitenkaan tästä päätelmää, etteikö tekoälystä olisi hyötyä, kun me ihmisetkin nämä onnistuimme tekemään. Apunani juttuaihetta ideoimassa oli paljolti uutispäällikkö, enkä olisi itse osannut keksiä kaikkia näkökulmia. Etenkin pienemmissä toimituksissa yhteiselle ideoinnille aikaa voi jäädä vähän, jolloin tekoäly voi olla hyvä ideointikumppani. Toivottavasti ihmisten välistä keskustelua ei kuitenkaan unohdeta toimituksissa.
Joka tapauksessa tämä kokeilu oli oikein positiivinen ja aion varmaan ruveta hyödyntämään tekoälyä ideoinnin tukena. Tärkeimpänä rohkaisevana oppina pidän sitä, että käytännössä täysin nollaosaamisella pääsee jo näinkin hyviin lopputuloksiin.