Testissä tekoäly näkökulmien keksijänä uutisjuttuihin

Lau­ri Par­ti­nen

Te­ko­ä­lyn hyö­dyn­tä­mi­nen jour­na­lis­mis­sa yleis­tyy, mut­ta it­se en ole vie­lä te­ko­ä­lyä juu­ri ol­len­kaan käyt­tä­nyt. En sen enem­pää työ- kuin hu­pi­tar­koi­tuk­ses­sa­kaan. Nyt pää­tin kui­ten­kin ko­keil­la eh­kä te­ko­ä­lyn ke­hu­tuin­ta omi­nai­suut­ta, ide­oin­nin apu­ria, muo­ti­sa­naa käyt­tä­en spar­raa­jaa.

To­teu­tin ko­kei­lu­ni niin, et­tä pyy­sin te­ko­ä­lyä kek­si­mään nä­kö­kul­mia ja ide­oi­ta ju­tuis­ta, jot­ka olen ai­em­min kir­joit­ta­nut. Pyy­sin te­ko­ä­lyä pai­not­ta­maan ni­me­no­maan ky­sei­sen ju­tun nä­kö­kul­mia ja sii­tä puut­tu­via nä­kö­kul­mia. Yli­pään­sä sitä, mi­ten ai­het­ta voi­si kir­kas­taa jour­na­lis­ti­ses­sa kä­sit­te­lys­sä, mut­ta ei niin­kään kek­siä ko­ko­naan uu­sia jut­tu­ja.

Te­ko­ä­lyl­le en­sim­mäi­se­nä syöt­tä­mä jut­tu­ni kos­ki su­sien mää­rää. Jut­tu­ni point­ti­na oli se, et­tä pai­kal­li­set asuk­kaat syyt­te­li­vät eri­näi­sin to­dis­tein Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen su­den kan­ta-ar­vi­o­ta vir­heel­li­sek­si. Tut­ki­jat puo­les­taan vas­ta­si­vat kri­tiik­kiin. Jut­tu on jul­kais­tu Kar­ja­lai­ses­sa ke­säl­lä 2024.

Käy­tin ko­kei­lus­sa­ni ChatGPT:n il­mais­ver­si­o­ta, joka osoit­tau­tui mel­ko su­ju­vak­si. Eri­tyi­sen ilah­dut­ta­vaa oli, et­tä suo­men­kie­li­nen kom­mu­ni­koin­ti oli su­ju­vaa. Ylei­ses­ti ot­ta­en ChatGPT:n an­ta­mat ide­at oli­vat hy­viä ja käyt­tö­kel­poi­sia. Aloi­tin ko­kei­le­mal­la il­man kir­jau­tu­mis­ta, mut­ta ChatGPT suo­sit­te­li kir­jau­tu­mis­ta pa­rem­pien vas­taus­ten saa­mi­sek­si. Tein sen, ja kiel­tä­mät­tä vas­tauk­set pa­ra­ni­vat.

Su­si­jut­tuun ChatGPT tar­jo­si vaih­to­eh­toi­sik­si nä­kö­kul­mik­si muun mu­as­sa luot­ta­musk­rii­siä, sitä mitä oi­kea tie­to on ja mi­ten pal­jon su­den kan­ta-ar­vio no­jaa ih­mis­ten ha­vain­toi­hin, su­si­va­hin­ko­jen konk­reet­tis­ta hin­taa, su­si­ai­to­jen kes­tä­vyyt­tä, su­si­kes­kus­te­lun tun­ne­kuor­maa ja Suo­men ja Ruot­sin eri tul­kin­to­ja EU-lain­sää­dän­nös­tä. Nämä oli­vat mie­les­tä­ni par­haat ide­at. Te­ko­ä­ly nos­ti esiin myös esi­mer­kik­si Suo­men ja Ve­nä­jän ra­jal­la elä­vät su­det, mikä oli ju­tus­sa­kin esil­lä ai­heel­li­ses­ti, mut­ta ChatGPT:n poh­din­ta ra­ja­su­lun vai­ku­tuk­sis­ta ei osu­nut ai­van tä­hän kon­teks­tiin. Su­sia ei var­maan maa­il­man­po­li­tiik­ka kau­he­as­ti kiin­nos­ta tai ra­joi­ta.

Ylei­ses­ti ot­ta­en ide­at oli­vat siis var­sin pä­te­viä, ja suur­ta osaa niis­tä on­kin kä­si­tel­ty jour­na­lis­ti­ses­sa ju­tus­sa. It­se­kin olen teh­nyt su­si­ai­hees­ta jat­ko­jut­tu­ja, jois­sa EU-lain­sää­dän­nön tul­kin­to­ja on kä­si­tel­ty. Ide­at oli­vat kui­ten­kin enem­män jat­ko­jut­tui­hin so­pi­via. Mie­les­tä­ni te­ko­ä­ly ei osan­nut suo­raan ana­ly­soi­da sitä, oli­ko ju­tus­sa olen­nai­set nä­kö­kul­mat mu­ka­na ja mitä sii­hen oli­si pi­tä­nyt li­sät. En­nem­min­kin se vain kek­si uu­sia nä­kö­kul­mia sa­mas­ta ai­he­pii­ris­tä.

Täs­sä koh­taa on pai­no­tet­ta­va sitä, et­tä omis­sa oh­jeis­sa­ni eli promp­teis­sa­ni te­ko­ä­lyl­le oli var­mas­ti ko­ke­mat­to­muu­des­ta joh­tu­via puut­tei­ta ja joku toi­nen oli­si yl­tä­nyt pa­rem­paan lop­pu­tu­lok­seen. Promp­tauk­sen tär­key­des­tä ker­ro­taan esi­mer­kik­si Tam­pe­reen yli­o­pis­ton oh­jeis­sa, jos­sa muis­tu­te­taan, et­tei te­ko­ä­ly ole aja­tus­ten­lu­ki­ja vaan promp­taa­mi­ses­sa on ol­ta­va huo­lel­li­nen. Toi­saal­ta tä­män teks­tin tar­koi­tus­kin on ker­toa, mi­ten te­ko­ä­ly toi­mii jour­na­lis­til­le, joka ei ole te­ko­ä­lyn käy­tös­sä lain­kaan si­säl­lä.

Toi­nen ChatGPT:llä lu­e­tut­ta­mis­ta­ni ar­tik­ke­leis­ta kos­ki usei­den ul­ko­maa­lais­ten sai­raan­hoi­ta­jien työ­so­pi­mus­ten päät­tä­mis­tä Poh­jois-Sa­von hy­vin­voin­ti­a­lu­een teh­tä­vis­sä. Jut­tu jul­kais­tiin Sa­von Sa­no­mis­sa ke­säl­lä 2025.

Chat GPT:n en­sim­mäi­nen nä­kö­kul­mai­dea oli eh­dot­to­man tär­keä eli työn­te­ki­jöi­den ää­ni. Jut­tua teh­des­sä yri­tet­tiin ko­vas­ti saa­da työn­te­ki­jöi­den haas­tat­te­lu­ja, mut­ta he ei­vät jut­tuun suos­tu­neet. Mui­ta ide­oi­ta oli­vat esi­mer­kik­si kuu­den kuu­kau­den ko­ea­jan riit­tä­vyys, EU/ETA-alu­een pä­te­vyys ver­rat­tu­na suo­ma­lai­seen hoi­ta­jan työn ar­keen, rek­ry­toin­ti­ket­jun pirs­ta­lei­nen vas­tuu, asi­an sig­naa­lit ul­ko­maa­lai­sil­le työn­ha­ki­joil­le sekä työ­voi­ma­pu­lan mah­dol­li­ses­ti ai­heut­ta­ma ma­ta­la rek­ry­toin­ti­kyn­nys. Ide­at oli­vat täs­sä­kin ta­pauk­ses­sa oi­kein hy­viä, ja isoa osaa niis­tä kä­sit­te­lim­me­kin jat­ko­ju­tuis­sam­me.

En te­ki­si kui­ten­kaan täs­tä pää­tel­mää, et­tei­kö te­ko­ä­lys­tä oli­si hyö­tyä, kun me ih­mi­set­kin nämä on­nis­tuim­me te­ke­mään. Apu­na­ni jut­tu­ai­het­ta ide­oi­mas­sa oli pal­jol­ti uu­tis­pääl­lik­kö, en­kä oli­si it­se osan­nut kek­siä kaik­kia nä­kö­kul­mia. Eten­kin pie­nem­mis­sä toi­mi­tuk­sis­sa yh­tei­sel­le ide­oin­nil­le ai­kaa voi jää­dä vä­hän, jol­loin te­ko­ä­ly voi ol­la hyvä ide­oin­ti­kump­pa­ni. Toi­vot­ta­vas­ti ih­mis­ten vä­lis­tä kes­kus­te­lua ei kui­ten­kaan unoh­de­ta toi­mi­tuk­sis­sa.

Joka ta­pauk­ses­sa tämä ko­kei­lu oli oi­kein po­si­tii­vi­nen ja ai­on var­maan ru­ve­ta hyö­dyn­tä­mään te­ko­ä­lyä ide­oin­nin tu­ke­na. Tär­keim­pä­nä roh­kai­se­va­na op­pi­na pi­dän sitä, et­tä käy­tän­nös­sä täy­sin nol­la­o­saa­mi­sel­la pää­see jo näin­kin hy­viin lop­pu­tu­lok­siin.