Uutisnenä auttaa tunnistamaan nousevia signaaleja some-keskus­te­lu­ai­neistosta (innovaatiokokeilu)

Joh­dan­to. Ta­voit­tee­nam­me oli teh­dä Uu­tis­ne­nä-työ­ka­lu eli me­ne­tel­mä, joka tun­nis­taa suu­ris­ta kes­kus­te­lu­ai­neis­tois­ta nou­se­via ai­hei­ta ja mui­ta mah­dol­li­sia jour­na­lis­ti­sia sig­naa­le­ja. Tar­koi­tuk­se­na ei ol­lut ra­ken­taa val­mis­ta toi­mi­tus­työ­ka­lua, vaan ko­keil­la, voi­daan­ko kes­kus­te­lu­da­tas­ta löy­tää muu­tok­sia, jot­ka voi­si­vat toi­mia toi­mit­ta­jal­le hyö­dyl­li­si­nä joh­to­lan­koi­na.

Ai­neis­to ja ra­jaus. Käy­tim­me ai­neis­to­na Suo­mi24-kes­kus­te­lu­pals­tan tut­ki­mus­käyt­töön saa­ta­vil­la ole­vaa

ai­neis­toa. Ra­ja­sim­me tar­kas­te­lun vuo­teen 2022, kos­ka ky­sei­nen vuo­si si­säl­si usei­ta nä­ky­viä me­di­a­ta­pah­tu­mia, ku­ten Ve­nä­jän hyök­käyk­sen

Uk­rai­naan, ko­ro­na­kes­kus­te­lun, San­na Ma­ri­nin bi­le­ko­hun ja Ha­mi­nan mur­sun. Tämä teki vuo­des­ta hy­vän tes­ti­ai­neis­ton: jos me­ne­tel­mä toi­mii, sen pi­täi­si tun­nis­taa nämä ai­heet. Sa­mal­la oli mah­dol­lis­ta tar­kas­tel­la, mitä nou­see esiin nii­den ul­ko­puo­lel­ta.

Suo­mi24 oli tes­ti­ai­neis­to­na kiin­nos­ta­va myös sik­si, et­tei se to­den­nä­köi­ses­ti edus­ta ai­van sa­maa ylei­söä kuin esi­mer­kik­si toi­mi­tus­ten oma so­si­aa­li­nen maa­il­ma. Sik­si se voi tuo­da nä­ky­viin pu­he­ta­po­ja, huo­lia ja me­di­ak­ri­tiik­kiä, jot­ka ei­vät muu­ten hel­pos­ti pää­dy toi­mi­tus­ten nä­kö­kent­tään.

Työ­ka­lut ja työs­ken­te­ly­ta­pa. Ana­lyy­sin te­ke­mi­ses­sä käy­tim­me en­nen kaik­kea VS Co­dea, Mic­ro­soft Po­werS­hel­lia ja ChatGPT:tä.

VS Code toi­mi ym­pä­ris­tö­nä, jos­sa skrip­te­jä kir­joi­tet­tiin ja muo­kat­tiin, ja Po­werS­hel­lin avul­la ai­neis­toa pys­tyt­tiin kä­sit­te­le­mään ko­men­to­ri­vil­tä sil­loin, kun tie­dos­tot oli­vat lii­an suu­ria ta­val­li­seen avaa­mi­seen. ChatGPT:llä oli työs­sä kes­kei­nen roo­li. Se toi­mi käy­tän­nös­sä moot­to­ri­na, joka aut­toi muo­dos­ta­maan oh­jel­ma­koo­dia, rat­kai­se­maan tek­ni­siä on­gel­mia ja jä­sen­tä­mään ana­lyy­sin vai­hei­ta.

Vaik­ka ai­neis­tot oli­vat niin suu­ria, et­tei nii­tä voi­nut sel­lai­si­naan syöt­tää ChatGPT:n si­sään kä­si­tel­tä­vik­si, työ­ka­lu oli sil­ti erit­täin hyö­dyl­li­nen. Sen suu­rin hyö­ty ei ol­lut it­se da­tan suo­ras­sa kä­sit­te­lys­sä vaan sii­nä, et­tä se aut­toi tuot­ta­maan tar­vit­ta­vat skrip­tit ja oh­jeet ai­neis­ton oh­jel­mal­li­seen kä­sit­te­lyyn.

Käy­tän­nös­sä ChatGPT mah­dol­lis­ti sen, et­tä pys­tyim­me hyö­dyn­tä­mään oh­jel­moin­tia ja ko­men­to­ri­vi­työ­ka­lu­ja ta­val­la, joka oli­si muu­ten vie­nyt huo­mat­ta­vas­ti enem­män ai­kaa.

Työs­ken­te­ly nos­ti sa­mal­la esiin myös kriit­ti­sen huo­mi­on. Ai­neis­toa on­nis­tut­tiin se­laa­maan, pro­ses­soi­maan ja ana­ly­soi­maan il­man, et­tä ym­mär­sim­me koko ajan ko­vin­kaan hy­vin sitä, mitä olim­me tek­ni­ses­ti te­ke­mäs­sä. Tämä tun­tui ou­dol­ta, mut­ta juu­ri sik­si se on tär­keä osa työn ref­lek­ti­o­ta.

Te­ko­ä­ly­a­vus­tei­nen työs­ken­te­ly voi ma­dal­taa mer­kit­tä­väs­ti tek­ni­sen ana­lyy­sin kyn­nys­tä, mut­ta sa­mal­la se voi syn­nyt­tää ti­lan­teen, jos­sa käyt­tä­jä osaa käyt­tää me­ne­tel­mää käy­tän­nös­sä pa­rem­min kuin hän ym­mär­tää sen kaik­kia yk­si­tyis­koh­tia.

Täs­sä in­no­vaa­ti­o­ko­kei­lus­sam­me tämä ei es­tä­nyt tu­los­ten saa­mis­ta, mut­ta se muis­tut­ti sii­tä, et­tä me­ne­tel­män käyt­tö ja sen sy­väl­li­nen hal­lin­ta ei­vät ole sama asia.

Me­ne­tel­mä. Ai­neis­ton koko oli niin suu­ri, et­tei sitä voi­nut kä­si­tel­lä ta­val­li­sel­la edi­to­ri­se­lai­lul­la. Tä­män vuok­si ai­neis­toa lä­hes­tyt­tiin oh­jel­mal­li­ses­ti. Sii­tä poi­mit­tiin en­sin pie­ni näy­te ra­ken­teen ym­mär­tä­mi­sek­si, min­kä jäl­keen koko vuo­den ai­neis­to käy­tiin läpi erä­a­jo­na ja sii­tä muo­dos­tet­tiin viik­ko­koh­tai­nen in­dek­si.

Tä­män in­dek­sin poh­jal­ta las­ket­tiin nou­se­via ter­me­jä ver­taa­mal­la kun­kin vii­kon ter­mi­mää­riä ai­em­pien viik­ko­jen kes­ki­ar­voon. Tar­kas­te­lun koh­tee­na ei­vät siis ol­leet vii­kon ylei­sim­mät sa­nat, vaan sa­nat, joi­den käyt­tö kas­voi poik­keuk­sel­li­sen pal­jon suh­tees­sa ai­em­paan. Tä­män jäl­keen va­li­tuil­le ter­meil­le ha­et­tiin al­ku­pe­räi­ses­tä ai­neis­tos­ta kon­teks­ti­kat­kel­mia, jot­ta voi­tiin ar­vi­oi­da, mis­tä nou­sus­sa to­del­la oli kyse.

Ha­vain­not. Me­ne­tel­mä toi­mi hy­vin en­sim­mäi­se­nä seu­la­na. Se pys­tyi nos­ta­maan esiin viik­ko­ja, joil­la jo­kin ai­he tai ter­mi nou­si ai­neis­tos­sa sel­väs­ti nä­ky­viin. Pelk­kä ter­mi ei kui­ten­kaan vie­lä ker­to­nut riit­tä­väs­ti, vaan tul­kin­ta vaa­ti kon­teks­tin tar­kis­ta­mis­ta.

Hyvä esi­merk­ki täs­tä oli ter­mi mur­su, jos­ta oli heti pää­tel­tä­vis­sä, et­tä kyse oli niin sa­no­tus­ta Ha­mi­nan mur­sus­ta – min­kä tul­kin­nan teks­ti­kon­teks­ti­kat­kel­mat vah­vis­ti­vat.

Sa­mal­la teks­ti­kon­teks­ti osoit­ti, et­tei kes­kus­te­lu kos­ke­nut vain it­se ta­pah­tu­maa, vaan mu­ka­na oli myös me­di­ak­ri­tiik­kiä: kes­kus­te­li­jat poh­ti­vat, mik­si mur­su sai pal­jon huo­mi­o­ta sa­maan ai­kaan kun esi­mer­kik­si hel­le ai­heut­ti van­huk­sil­le va­ka­via on­gel­mia.

Toi­nen kiin­nos­ta­va ta­paus oli glos­so­la­lia, jon­ka nou­su ei näyt­tä­nyt liit­ty­vän suo­raan mi­hin­kään isoon me­di­a­ta­pah­tu­maan. Kat­kel­mien pe­rus­teel­la kyse oli pi­kem­min­kin foo­ru­min omas­ta us­kon­nol­lis-te­o­lo­gi­ses­ta kes­kus­te­lu­pii­kis­tä. Tämä oli tär­keä ha­vain­to, kos­ka se osoit­ti, et­tä ai­neis­tos­ta voi löy­tyä myös muu­ta kuin me­di­an agen­dan hei­jas­tu­mia.

Tu­los­ten jä­sen­ty­mi­nen. Vuo­den 2022 löy­dök­set al­koi­vat jä­sen­tyä kol­meen ko­riin:

1. Me­di­a­ta­pah­tu­mien hei­jas­tu­mat, jois­sa ter­min nou­su liit­tyi sel­väs­ti tun­net­tui­hin uu­ti­sai­hei­siin.

2. Ai­dot kes­kus­te­lu­pii­kit, jois­sa kes­kus­te­lu näyt­ti syn­ty­vän enem­män foo­ru­min omas­ta dy­na­mii­kas­ta kuin jour­na­lis­ti­sen me­di­an uu­ti­sa­gen­das­ta.

3. Ryö­nä ja ar­te­fak­tit, jois­sa nou­su pe­rus­tui me­kaa­ni­seen tois­toon, ou­toi­hin sa­na­kat­kel­miin tai muu­ten heik­ko­laa­tui­seen si­säl­töön.

Tämä jako oli työn tär­kein tu­los. Se osoit­ti, et­tä nou­se­vien ter­mien tun­nis­tus toi­mii hy­vä­nä en­si­vai­heen seu­la­na, mut­ta ei vie­lä sel­lai­se­naan toi­mi­tus­kel­poi­se­na työ­ka­lu­na. Se löy­tää muu­tok­sia mut­ta ei yk­sin ker­ro, on­ko kyse uu­tis­kai­us­ta, ai­dos­ta kes­kus­te­lu­pii­kis­tä vai ros­kas­ta.

Joh­to­pää­tök­set. In­no­vaa­ti­o­ko­kei­lum­me pe­rus­teel­la voi­daan sa­noa, et­tä suu­res­ta kes­kus­te­lu­ai­neis­tos­ta on mah­dol­lis­ta tun­nis­taa viik­ko­koh­tai­sia nou­se­via ter­me­jä ja tar­kis­taa nii­den mer­ki­tys kon­teks­tin avul­la. Sa­mal­la kävi il­mi, et­tä löy­dök­set ei­vät ole jour­na­lis­ti­ses­ti sa­ma­nar­voi­sia. Osa hei­jas­taa suo­raan me­di­an jo nä­ky­viä pu­hee­nai­hei­ta, osa näyt­tää ai­dol­ta kes­kus­te­lu­pii­kil­tä ja osa on pelk­kää ryö­nää.

Työn tär­kein an­ti ei siis ol­lut val­miin työ­ka­lun ra­ken­ta­mi­nen, vaan sen osoit­ta­mi­nen, mi­ten tä­män­kal­tai­nen työ­ka­lu voi­si toi­mia ja mitä on­gel­mia sen käyt­töö­not­toon liit­tyy. Uu­tis­ne­nän suu­rin po­ten­ti­aa­li ei eh­kä ole vain uu­sien ai­hei­den löy­tä­mi­ses­sä, vaan myös sii­nä, et­tä se voi aut­taa toi­mit­ta­jaa nä­ke­mään, mi­ten tie­tyt ylei­söt re­a­goi­vat uu­ti­sai­hei­siin, kri­ti­soi­vat me­di­aa ja tuot­ta­vat omia kes­kus­te­lu­piik­ke­jään.

(Ra­por­tin te­ke­mi­seen on käy­tet­ty te­ko­ä­lyä.)