Tekoäly toimii lyhyissä sähkeuutisissa, mutta pitkiin uutislähetyksiin sitä ei kannata tunkea.
tekoäly, tv-uutiset
Kuva on luotu tekoälyllä.
Google Gemini
Riku Isokoski
Ajatus voi tuntua kutkuttavalta. Voisiko tekoälyn kehitys mennä niin pitkälle, että tulevaisuudessa uutisia lukee niin televisiossa kuin radiossa ”AI-Arvi”, joka olisi luotu muistuttamaan Suomen luotettavimpana miehenä pidettyä Arvi Lindiä?
Viime vuosien ehkäpä näkyvin tekoälyuudistus Suomen journalismikentällä on ollut radiouutisten muuttuminen tekoälyn lukemiksi. Ensimmäisenä tämä muutos tapahtui Bauer Median radiokanavilla, kun STT:n tuottamat uutiset alkoivat tekoälyäänen lukemina vuonna 2024.
STT:n ja Bauer Median tekoälyuutisryhmä palkittiinkin heti seuraavana vuonna vuoden journalistisena uudistajana. Sittemmin tekoälyuutisia on kuultu myös esimerkiksi Radio Keskisuomalaisen lähetyksissä.
Tekoälyuutisia kuunnelleena on myönnettävä, että niitä voisi aivan hyvin luulla ihmisen lukemiksi, jos tekoälyn käytöstä ei olisi etukäteen tietoa. Eron voi toki havaita, jos keskittyy hyvin tarkasti muun muassa äänenpainoihin ja puheen rytmitykseen.
Näen tässä kehityksessä piirteitä, joissa katsojia ja kuuntelijoita ajan myötä totutetaan tekoälyn lukemiin uutislähetyksiin. Tähän asti kokemani perusteella tekoälyluenta toimii ainakin lyhyissä radiouutisissa, jotka muodostuvat lyhyistä sähkeistä.
Positiiviset kokemukset radiosta ja yleisön tottuminen tekoälyuutisiin voivat hyvinkin johtaa siihen, että myös television puolella ainakin kokeillaan tekoälyn lukemia uutisia. Esimerkiksi Ylen alueellisissa tv-uutislähetyksissä uutisankkuria ei enää näy ruudussa, joten tällaisessa lähetyksessä katsoja ei välttämättä huomaisi eroa ihmis- ja tekoälyäänen välillä.
Maailmalla kehitys on edennyt jo niin pitkälle, että tv-uutisiin on tehty ankkureiksi tekoälyllä luotuja ihmishahmoja. Tekoälyankkureiden positiiviksi vaikutuksiksi on havaittu muun muassa uutistuotannon tehostuminen ja teknologinen kehittyminen, kun taas negatiivisia vaikutuksia ovat olleet esimerkiksi yleisön luottamuksen heikentyminen ja tunteiden katoaminen lähetyksistä (Li, 2025).
Erityisesti luottamus on mielestäni olennainen asia, kun mietitään tekoälyuutisten yleistymistä. Käytännössä myös tavalliset ihmiset pystyvät luomaan omia tekoälyuutisiaan, jolloin ne voivat sekoittua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa oikeiden uutislähetysten tai -klippien kanssa.
Luottamus uutisiin muodostuu mielestäni luotettavan tiedonvälityksen lisäksi myös siitä, että lähetyksistä välittyy muun muassa ilmeitä ja äänenpainoja. Näin ollen on vaikea nähdä, että lyhyitä sähkeuutisia lukuun ottamatta tekoälystä tulisi tv-uutisten emäntä tai isäntä.