Kuinka todenmukaisia ovat tekoälyn mediataloille tuomat säästöt?

Vil­le Hardén

Te­ko­ä­ly on tul­lut ry­mi­näl­lä suo­ma­lais­ten­kin me­di­oi­den toi­mi­tuk­siin ja ar­keen. Me­di­a­ta­lot ke­hit­tä­vät kil­van työ­ka­lu­ja, joi­den avul­la hyö­dyn­tää te­ko­ä­lyä mah­dol­li­sim­man te­hok­kaas­ti. Yleen­sä te­ko­ä­lyn käyt­töä jour­na­lis­mis­sa pe­rus­tel­laan sen tuo­mil­la ta­lou­del­li­sil­la ja ajan­käy­töl­li­sil­lä sääs­töil­lä, kun ar­jen työ­tä voi­daan vir­ta­vii­vais­taa ja me­kaa­ni­sem­mat osat toi­mit­ta­jan työs­tä siir­tää ko­neen teh­tä­väk­si. Tä­män us­ko­taan an­ta­van toi­mit­ta­jal­le li­sää ai­kaa ja toi­mi­tuk­sel­le li­sää re­surs­se­ja kes­kit­tyä vaa­ti­vam­piin teh­tä­viin, mikä yh­ti­öi­den tie­dot­tei­siin kir­jat­tu­jen ko­ru­lau­sei­den mu­kaan pa­ran­taa jour­na­lis­min laa­tua. Täs­sä blo­gi­pos­tauk­ses­sa poh­din sitä, kuin­ka re­a­lis­ti­sia esi­te­tyt ta­lou­del­li­set ja ajan­käy­töl­li­set sääs­töt ovat, ja mikä nii­den hin­ta on.

Aja­tus tun­tuu en­si­vil­kai­sul­la loo­gi­sel­ta: jos toi­mit­ta­jan ei it­se tar­vit­se kah­la­ta läpi val­ta­vaa mää­rää da­taa tai ke­hi­tel­lä ju­tul­leen tii­vis­tel­mää, jää ai­kaa muul­le. Ko­ko­naan toi­nen asia on se, koh­taa­vat­ko ää­neen sa­no­tut ko­ru­lau­seet ja ar­jen to­del­li­suus. Käy­tän­tö ei ni­mit­täin ai­na ole yk­si­se­lit­tei­nen. Esi­merk­ki­nä voi­daan nos­taa te­ko­ä­lyn har­mil­li­nen tapa hal­lu­si­noi­da eli kek­siä pääs­tään asi­oi­ta. Tämä joh­taa sii­hen, et­tä au­to­ma­ti­soin­nil­la sääs­tet­ty ai­ka jou­du­taan­kin käyt­tä­mään te­ko­ä­lyn esit­tä­mien väit­tei­den tar­kis­ta­mi­seen ja laa­dun­val­von­taan. Ris­kit­tö­miä ei­vät ole edes sel­lai­set teh­tä­vät, jois­sa hal­lu­si­noin­tia on vai­kea ku­vi­tel­la: ei ole mi­kään mah­dot­to­muus, et­tä haas­tat­te­lu­nau­hoit­teen lit­te­roi­va bot­ti te­kee vir­heen, joka muut­taa haas­ta­tel­ta­van sa­no­man täy­sin.

Hal­lu­si­noin­tia voi esiin­tyä yl­lät­tä­vis­sä­kin pai­kois­sa: LA Ti­mes jul­kis­ti al­ku­vuo­des­ta 2025 te­ko­ä­ly­so­vel­luk­sen, jon­ka ta­voit­tee­na oli kon­teks­toi­da mie­li­pi­de­teks­te­jä ja nii­den po­liit­tis­ta aset­tu­mis­ta oi­keis­to-va­sem­mis­to-ak­se­lil­le. So­vel­lus pois­tet­tiin kui­ten­kin no­pe­as­ti sen vä­hä­tel­tyä ää­ri­jär­jes­tö Ku Klux Kla­nin ra­sis­tis­ta his­to­ri­aa. Täl­lai­set ta­pauk­set he­rät­tä­vät run­saas­ti ky­sy­myk­siä sii­tä, aut­taa­ko te­ko­ä­ly to­del­la toi­mit­ta­jia kes­kit­ty­mään pa­rem­man jour­na­lis­min tuot­ta­mi­seen, vai me­nee­kö ver­taus­ku­val­li­ses­ti ai­kaa te­ko­ä­lyn sy­tyt­tä­mien pa­lo­jen sam­mut­ta­mi­seen.

Ky­sy­mys­tä sii­tä, va­paut­taa­ko te­ko­ä­ly to­del­la toi­mit­ta­jia tär­ke­äm­piin työ­teh­tä­viin, voi­daan tar­kas­tel­la myös kyy­ni­sem­mäs­tä nä­kö­kul­mas­ta. Täl­lai­sen kan­nan on lau­su­nut ää­neen muun mu­as­sa The In­de­pen­den­tin en­ti­nen pää­toi­mit­ta­ja Chris Black­hurst, joka ar­vi­oi maa­lis­kuus­sa 2025, et­tä te­ko­ä­ly va­paut­taa toi­mit­ta­jia ”työs­ken­te­le­mään muu­al­la”: kun pe­rus­työ voi­daan lait­taa ko­neen teh­tä­väk­si, ih­mi­siä on hel­pom­pi mars­sit­taa ki­lo­met­ri­teh­taal­le. Jour­na­lis­min laa­tu ei hä­nen mu­kaan­sa täs­tä pa­ra­ne, vaan me­di­at jul­kai­se­vat en­tis­tä enem­män ”ros­kaa”. Kyy­ni­ses­ti aja­tel­tu­na toi­mit­ta­jien vä­hen­tä­mi­nen on tie­tys­ti me­di­a­ta­loil­le sääs­tö.

Kä­vin blo­gi­pos­taus­ta kir­joit­ta­es­sa­ni asi­as­ta kes­kus­te­lua ChatGPT:n kans­sa, ja so­vel­lus tar­jo­si­kin mai­ni­on poin­tin. Suu­rin vaa­ra te­ko­ä­lyn käy­tös­sä jour­na­lis­mis­sa ei ole vält­tä­mät­tä vir­heet, vaan vää­rät joh­to­pää­tök­set te­hok­kuu­des­ta. Täl­löin me­di­ayh­ti­ön päät­tä­vis­sä ase­mis­sa ole­vat sor­tu­vat ajat­te­le­maan, et­tä jour­na­lis­min ar­vo tu­lee tuo­tan­non no­peu­des­ta, ei sen mer­ki­tyk­ses­tä. Täl­löin me­di­oi­den si­säl­tö on ken­ties tu­le­vai­suu­des­sa en­tis­tä enem­män Black­hurs­tin sa­noin ”ros­kaa”.

Yl­lät­tä­väm­pi osa te­ko­ä­lyn käy­tön ta­lou­del­li­sia nä­kö­kul­mia on se, et­tä ai­na­kin maa­il­mal­la suu­ret me­di­ayh­ti­öt voi­vat jopa tie­na­ta te­ko­ä­lyn avul­la. Taus­tal­la on se to­si­seik­ka, et­tä te­ko­ä­lyä hyö­dyn­tä­vät ha­ku­ko­neet syö­vät uu­tis­si­vus­toil­ta val­ta­van mää­rän verk­ko­lii­ken­net­tä, sil­lä käyt­tä­jät ei­vät avaa enää al­ku­pe­räis­läh­tei­tä, vaan tyy­ty­vät te­ko­ä­ly­tii­vis­tel­mään. Oi­keus­toi­mien si­jaan mo­net maa­il­man suu­rim­mis­ta me­di­ois­ta ovat ha­ke­neet rat­kai­sua on­gel­maan te­ke­mäl­lä ra­hak­kai­ta yh­teis­työ­so­pi­muk­sia tek­no­lo­gi­ayh­ti­öi­den kans­sa. Esi­mer­kik­si Ope­nAI:n ja mul­ti­mil­jar­döö­ri Ru­pert Mur­doc­hin omis­ta­man News Cor­pin vä­li­nen vii­si­vuo­ti­nen li­sen­soin­ti­so­pi­mus on ar­vol­taan yli 250 mil­joo­naa dol­la­ria. Ama­zo­nin puo­les­taan ar­vi­oi­daan mak­sa­van The New York Ti­me­sil­le 20–25 mil­joo­naa dol­la­ria vuo­des­sa leh­den si­säl­lön hyö­dyn­tä­mi­ses­tä omil­la te­ko­ä­ly­a­lus­toil­laan.

So­pi­muk­set he­rät­tä­vät kui­ten­kin run­saas­ti uu­sia, vai­kei­ta ky­sy­myk­siä. Me­ne­vät­kö so­pi­muk­sis­ta saa­dut ra­hat pa­rem­man jour­na­lis­min tuot­ta­mi­seen? Riit­tä­vät­kö ne kor­vaa­maan verk­ko­lii­ken­teen ro­mah­duk­ses­ta ai­heu­tu­neet tap­pi­ot? Ja voi­vat­ko pie­nem­mät me­di­ayh­ti­öt teh­dä vas­taa­via so­pi­muk­sia it­sen­sä kan­nal­ta edul­li­sin eh­doin, vai jää­vät­kö ne te­ko­ä­ly­ke­hi­tyk­ses­sä täy­sin yli­a­jet­ta­van ase­maan? Ti­lan­net­ta ei hel­po­ta se, et­tä so­pi­mus­ten yk­si­tyis­koh­dat ei­vät ole jul­kis­ta tie­toa, min­kä vuok­si so­pi­mus­ten pit­kä­ai­kais­ta oi­keu­den­mu­kai­suut­ta on mah­do­ton ar­vi­oi­da ul­koa päin.

Täy­sin te­ko­ä­lyn tuo­mia ta­lou­del­li­sia ja ajan­käy­töl­li­siä sääs­tö­jä ei tie­ten­kään kan­na­ta tyr­mä­tä. Esi­mer­kik­si lit­te­roin­nin kal­tai­set työ­ka­lut ovat ai­dos­ti hyö­dyl­li­siä niil­le toi­mit­ta­jil­le, jot­ka sel­lai­sia tar­vit­se­vat, ja to­del­la tuo­vat li­sä­ai­kaa teh­dä ”oi­kei­ta töi­tä”. Sil­ti nä­mä­kin työ­ka­lut pa­kot­ta­vat var­mis­ta­maan asi­oi­ta. Sik­si väi­te te­ko­ä­lyn tuo­mis­ta sääs­töis­tä vaa­ti­si­kin tu­ek­seen ko­vaa da­taa, jota me­di­ayh­ti­öt ei­vät tois­tai­sek­si ole jul­ki­ses­ti esit­tä­neet.