Avautuisitko robotti­toi­mit­tajalle?

Sii­ri Koi­vu­nie­mi

Kun mie­tin omaa työ­tä­ni toi­mit­ta­ja­na, on työn suo­la mi­nul­le eh­dot­to­mas­ti koh­taa­mi­set ih­mis­ten kans­sa. Se, et­tä saan ta­va­ta hei­dät, kes­kus­tel­la hei­dän kans­saan ja luo­da luot­ta­mus­ta vä­lil­lem­me. Toi­mia ih­mi­se­nä ih­mi­sel­le. Ais­tia toi­sen läs­nä­o­lo ja vuo­ro­vai­kut­taa vas­ta­vuo­roi­ses­ti. Vie­lä­pä niin, et­tä haas­ta­tel­ta­val­le jää koh­taa­mi­ses­tam­me hyvä mie­li. Us­kon, et­tä se, mil­lai­nen olo haas­ta­tel­ta­val­la vuo­ro­vai­ku­tus­ti­lan­tees­sa on, vai­kut­taa mer­kit­tä­väs­ti sii­hen, kuin­ka pal­jon hän asi­as­taan ker­too. Jos tun­nel­ma on tur­val­li­nen ja miel­lyt­tä­vä, hän voi us­kou­tua toi­mit­ta­jal­le hel­pom­min.

Kuun­te­lin Suo­men Leh­dis­tön Leh­dis­tö­ti­lai­suus-pod­cas­tin en­sim­mäi­sen jak­son, jos­sa Hel­sin­gin Sa­no­mien ke­hi­tys­joh­ta­ja Esa Mä­ki­nen ja Long Playn toi­mit­ta­ja Anu Silf­ver­berg kes­kus­te­le­vat te­ko­ä­lyn etii­kas­ta ja käyt­tö­ta­vois­ta kum­man­kin edus­ta­mis­sa me­di­ois­sa. Mä­ki­nen ker­too, et­tä Hel­sin­gin Sa­no­mil­la te­ko­ä­lyä käy­te­tään muun mu­as­sa tie­do­te­poh­jais­ten jut­tu­jen luon­nos­te­le­mi­seen. He ei­vät kui­ten­kaan ha­lua te­ko­ä­lyn kor­vaa­van toi­mit­ta­jaa ken­täl­lä: “-- kun te­ko­ä­ly yhä hel­pom­min muok­kaa asi­oi­ta toi­sen­lai­sek­si niin se, mi­hin ih­mis­tä tar­vi­taan jat­kos­sa­kin, on ni­me­no­maan jut­tu­keik­ko­jen te­ke­mi­nen ja ih­mi­se­nä ole­mi­nen -- se on jat­kos­sa­kin olen­nai­nen teh­tä­vä toi­mit­ta­jal­le, jo­hon ko­neet ei­vät pys­ty ja jo­hon toi­saal­ta em­me edes ha­lua ko­nei­den tu­le­van -- “.

Myös mi­nun on vai­kea aja­tel­la, et­tä alal­lem­me ujut­tau­tu­va te­ko­ä­ly voi­si kor­va­ta ih­mi­sen kai­kis­sa jour­na­lis­tin työ­teh­tä­vis­sä, eten­kään haas­tat­te­le­mi­ses­sa.

Vie­rai­lin vii­me ke­sä­nä 80-vuo­ti­aan pa­ris­kun­nan luo­na haas­tat­te­le­mas­sa hei­tä pi­dem­pää jut­tua var­ten. Pa­ris­kun­ta ker­toi mi­nul­le mil­tei koko elä­män­ta­ri­nan­sa. Li­säk­si kes­kus­te­lim­me hei­dän asuin­paik­kan­sa kult­tuu­ris­ta ja jok­seen­kin in­tii­mis­tä asi­as­ta – sau­no­mi­ses­ta. Jos hei­tä vas­tas­sa oli­si ol­lut toi­mit­ta­jan si­jaan te­ko­ä­ly, esi­mer­kik­si jon­kin ro­bo­tin ul­ko­muo­dos­sa, luu­li­sin hei­dän ol­leen niuk­ka­sa­nai­sem­pia. Avau­tui­sit­ko it­se ro­bot­ti­toi­mit­ta­jal­le?

Myös Fi­nan­ci­al Ti­mes -leh­den te­ko­ä­ly­kir­jeen­vaih­ta­ja Me­lis­sa Heik­ki­län kir­joit­ta­mat aja­tuk­set puol­ta­vat nä­kö­kul­maa­ni. Reu­ters-ins­ti­tuu­tin Di­gi­tal News Re­port 2025 -tut­ki­muk­sen poh­jal­ta teh­dys­sä Suo­men maa­ra­por­tis­sa Heik­ki­lä ker­too esi­merk­ki­ti­lan­tei­ta jour­na­lis­ti­sis­ta teh­tä­vis­tä, jois­sa on hyö­dyn­net­ty te­ko­ä­lyä. Hän kir­joit­taa, et­tä ti­lan­teis­sa olen­nais­ta on, et­tä te­ko­ä­ly tuki toi­mit­ta­jan työ­tä mut­ta ei kor­van­nut sitä. Kun työ­teh­tä­vä­nä on haas­tat­te­le­mi­nen, te­ko­ä­ly voi tu­kea toi­mit­ta­jaa esi­mer­kik­si kek­si­mäl­lä haas­tat­te­lu­ky­sy­myk­siä tai lit­te­roi­mal­la haas­tat­te­lu­ma­te­ri­aa­lia, vaik­ka re­aa­li­a­jas­sa. Kui­ten­kin myös Heik­ki­lä on sitä miel­tä, et­tei te­ko­ä­ly voi koh­da­ta ih­mi­siä tai ha­vain­noi­da ym­pä­ril­lä ole­vaa jat­ku­vas­ti muut­tu­vaa maa­il­maa.

It­se haas­tat­te­lu­ti­lan­teen li­säk­si mi­nul­le on tär­ke­ää, et­tä kes­kus­te­lum­me jäl­keen kir­joit­ta­ma­ni teks­ti muis­tut­taa haas­ta­tel­ta­vaa. Py­rin sii­hen, et­tä haas­ta­tel­ta­van per­soo­na ja pai­no­tuk­set tu­le­vat tuo­tok­ses­sa esiin ja hän tun­nis­taa ju­tus­ta it­sen­sä.

Heik­ki­lä viit­taa kir­joi­tuk­ses­saan vuo­den 2025 Uu­tis­me­dia ver­kos­sa -ra­port­tiin, jon­ka mu­kaan ylei­söt ha­lu­a­vat uu­tis­työn py­sy­vän ih­mis­toi­mit­ta­jien hal­lus­sa. Ra­por­tin mu­kaan te­ko­ä­lyn käyt­tö te­kee lu­ki­joi­den mie­les­tä uu­ti­sis­ta vä­hem­män luo­tet­ta­via. Jos ku­vit­te­lem­me te­ko­ä­lyn te­ke­vän haas­tat­te­lu­ja, oli­si ti­lan­teis­sa var­mas­ti jon­kin­lai­nen vää­ri­nym­mär­ryk­sen ris­ki. Kie­li­mal­li ei tun­nis­ta kaik­kia kon­teks­te­ja ja ko­ros­tuk­sia, joi­ta ih­mis­ten vä­li­ses­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa il­me­nee.

Us­kon van­kas­ti, et­tä luo­tet­ta­vuu­den li­säk­si ylei­söt toi­vo­vat ja odot­ta­vat myös jat­kos­sa in­hi­mil­lis­tä sy­vyyt­tä ja sa­mais­tu­mis­pin­taa eten­kin pi­dem­mil­tä ju­tuil­ta. Mi­ten sy­väl­li­seen ja ih­mis­lä­hei­seen lop­pu­tu­lok­seen teks­tis­sä ja ta­ri­nan­ker­ron­nas­sa te­ko­ä­ly to­si­a­si­as­sa pää­si­si? Voi­si­ko se saa­vut­taa ih­mis­toi­mit­ta­jan ta­son jo nyt?

Odo­tan in­nol­la, tör­mään­kö väit­tei­siin sii­tä, et­tä te­ko­ä­ly oli­si hyvä haas­tat­te­li­ja. Meil­lä ih­mi­sil­lä on vie­lä tois­tai­sek­si te­ko­ä­lyä pa­rem­pi ais­ti­mi­sen, em­pa­ti­an ja in­hi­mil­li­sen ajat­te­lun tai­to, jota jour­na­lis­mis­sa­kin tar­vit­sem­me. Te­ko­ä­lyn tu­le­mi­nen aut­taa mei­tä nä­ke­mään nyt sel­vem­min sen, mikä mer­ki­tys ih­mi­sel­lä jour­na­lis­min te­ke­mi­ses­sä on.