Tekoäly
Kuva on tuotettu Geminin Nano Banana -kuvageneraattorilla.
Siiri Koivuniemi/tekoäly
Siiri Koivuniemi
Kun mietin omaa työtäni toimittajana, on työn suola minulle ehdottomasti kohtaamiset ihmisten kanssa. Se, että saan tavata heidät, keskustella heidän kanssaan ja luoda luottamusta välillemme. Toimia ihmisenä ihmiselle. Aistia toisen läsnäolo ja vuorovaikuttaa vastavuoroisesti. Vieläpä niin, että haastateltavalle jää kohtaamisestamme hyvä mieli. Uskon, että se, millainen olo haastateltavalla vuorovaikutustilanteessa on, vaikuttaa merkittävästi siihen, kuinka paljon hän asiastaan kertoo. Jos tunnelma on turvallinen ja miellyttävä, hän voi uskoutua toimittajalle helpommin.
Kuuntelin Suomen Lehdistön Lehdistötilaisuus-podcastin ensimmäisen jakson, jossa Helsingin Sanomien kehitysjohtaja Esa Mäkinen ja Long Playn toimittaja Anu Silfverberg keskustelevat tekoälyn etiikasta ja käyttötavoista kummankin edustamissa medioissa. Mäkinen kertoo, että Helsingin Sanomilla tekoälyä käytetään muun muassa tiedotepohjaisten juttujen luonnostelemiseen. He eivät kuitenkaan halua tekoälyn korvaavan toimittajaa kentällä: “-- kun tekoäly yhä helpommin muokkaa asioita toisenlaiseksi niin se, mihin ihmistä tarvitaan jatkossakin, on nimenomaan juttukeikkojen tekeminen ja ihmisenä oleminen -- se on jatkossakin olennainen tehtävä toimittajalle, johon koneet eivät pysty ja johon toisaalta emme edes halua koneiden tulevan -- “.
Myös minun on vaikea ajatella, että alallemme ujuttautuva tekoäly voisi korvata ihmisen kaikissa journalistin työtehtävissä, etenkään haastattelemisessa.
Vierailin viime kesänä 80-vuotiaan pariskunnan luona haastattelemassa heitä pidempää juttua varten. Pariskunta kertoi minulle miltei koko elämäntarinansa. Lisäksi keskustelimme heidän asuinpaikkansa kulttuurista ja jokseenkin intiimistä asiasta – saunomisesta. Jos heitä vastassa olisi ollut toimittajan sijaan tekoäly, esimerkiksi jonkin robotin ulkomuodossa, luulisin heidän olleen niukkasanaisempia. Avautuisitko itse robottitoimittajalle?
Myös Financial Times -lehden tekoälykirjeenvaihtaja Melissa Heikkilän kirjoittamat ajatukset puoltavat näkökulmaani. Reuters-instituutin Digital News Report 2025 -tutkimuksen pohjalta tehdyssä Suomen maaraportissa Heikkilä kertoo esimerkkitilanteita journalistisista tehtävistä, joissa on hyödynnetty tekoälyä. Hän kirjoittaa, että tilanteissa olennaista on, että tekoäly tuki toimittajan työtä mutta ei korvannut sitä. Kun työtehtävänä on haastatteleminen, tekoäly voi tukea toimittajaa esimerkiksi keksimällä haastattelukysymyksiä tai litteroimalla haastattelumateriaalia, vaikka reaaliajassa. Kuitenkin myös Heikkilä on sitä mieltä, ettei tekoäly voi kohdata ihmisiä tai havainnoida ympärillä olevaa jatkuvasti muuttuvaa maailmaa.
Itse haastattelutilanteen lisäksi minulle on tärkeää, että keskustelumme jälkeen kirjoittamani teksti muistuttaa haastateltavaa. Pyrin siihen, että haastateltavan persoona ja painotukset tulevat tuotoksessa esiin ja hän tunnistaa jutusta itsensä.
Heikkilä viittaa kirjoituksessaan vuoden 2025 Uutismedia verkossa -raporttiin, jonka mukaan yleisöt haluavat uutistyön pysyvän ihmistoimittajien hallussa. Raportin mukaan tekoälyn käyttö tekee lukijoiden mielestä uutisista vähemmän luotettavia. Jos kuvittelemme tekoälyn tekevän haastatteluja, olisi tilanteissa varmasti jonkinlainen väärinymmärryksen riski. Kielimalli ei tunnista kaikkia konteksteja ja korostuksia, joita ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ilmenee.
Uskon vankasti, että luotettavuuden lisäksi yleisöt toivovat ja odottavat myös jatkossa inhimillistä syvyyttä ja samaistumispintaa etenkin pidemmiltä jutuilta. Miten syvälliseen ja ihmisläheiseen lopputulokseen tekstissä ja tarinankerronnassa tekoäly tosiasiassa pääsisi? Voisiko se saavuttaa ihmistoimittajan tason jo nyt?
Odotan innolla, törmäänkö väitteisiin siitä, että tekoäly olisi hyvä haastattelija. Meillä ihmisillä on vielä toistaiseksi tekoälyä parempi aistimisen, empatian ja inhimillisen ajattelun taito, jota journalismissakin tarvitsemme. Tekoälyn tuleminen auttaa meitä näkemään nyt selvemmin sen, mikä merkitys ihmisellä journalismin tekemisessä on.