Tekoälyllä luotu kuvituskuva.
Google Gemini
Lauri Partinen
Tekoälyn käyttäminen journalismissa on akuutti kysymys. Tekoälystä saadaan monenlaista hyötyä ja moni media on jo kertonut, kuinka sitä hyödyntää. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi loppuvuodesta, seitsemän kohdan listan siitä, kuinka he tekoälyä hyödyntävät uutistyössä (HS 22.12.2025). Samaan aikaan tekoäly herättää toimittajien keskuudessa myös vastustusta ja kritiikkiä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tekoälyn lukemat radiouutiset, joiden tekeminen ei ole yhtään sen nopeampaa tai ketterämpää kuin ihmisen lukemat. Oikeastaan päinvastoin.
Uusi teknologia herättää aina vastustusta. Niin on ollut läpi aikojen. Tämä tulisi toimituksissa ymmärtää. Ei voida ajatella, että toimittajat omatoimisesti haluavat ottaa tekoälyn käyttöön. Täytyy myös muistaa, että eri sukupolvien suhde teknologiaan on luonnostaan erilainen. Tekoälyn käyttäminen toimitustyössä tarjoaa merkittäviä hyötyjä vasta silloin, kun käyttäminen on laajamittaista, eikä yksittäisten toimittajien kokeiluita. Työterveyslaitoksen tutkija Heidi Lahti ja kehittämispäällikkö Teppo Valtonen kirjoittivat aiheesta Helsingin Sanomien vieraspalstalla 4. helmikuuta.
Tekstissään ”Digitalisaatio ei lisää tuottavuutta ilman työntekijöiden hyväksyntää” Lahti ja Valtonen väittävät, että teknologisen kehityksen käyttöönotossa on keskitytty järjestelmien teknisiin ratkaisuihin työntekijäkokemuksen kustannuksella.
Valtonen ja Lahti puhuvat esimerkiksi siitä, että ahkera datankerääminen ja sen pohjalta toimiminen voi johtaa siihen, että työ tuntuu koneiden logiikan toteuttamiselta, eikä arjen käytännön asioita tai asiakkaan erityistarpeita pystytä huomioimaan. Tämä vaikuttaa huomattavasti työntekijän kokemukseen omasta työstä ja teknologiasta.
Olen edellä mainitusta samaa mieltä, mutta Valtosen ja Lahden tekstin kiinnostavin kohta on huomio siitä, että jos uusi järjestelmä tuodaan työpaikalle ilman avointa keskustelua ja työntekijä ei ymmärrä sen hyötyjä, jää sitoutuminen todennäköisesti puutteelliseksi. Juuri tämän uhkan näen suomalaisten toimitusten tekoälyn käyttöönotossa piilevän.
Tekoälyn käyttäminen koko toimituksen tasolla vaatii kouluttamista sekä ohjeistusta. Tähänhän voisi hyödyntää vaikkapa tekoälyä. Esimerkiksi toimitusjärjestelmän käyttökoulutus ja sen kunnollinen ymmärrys nähdään perusasiana toimituksissa. Miksi tekoälyn suhteen ei olisi samoin? Koulutuksen tuominen käytännön arkeen ei välttämättä olisi kovin vaikeaa.
Vaikkapa aamupalaverin yhteydessä voisi tehdä kymmenen minuutin tietoiskun tekoälyn jostakin ominaisuudesta. Ylipäänsä avoin keskustelu aiheesta auttaisi varmasti. Kuten Lahti ja Valtonen muistuttavat, hyväksyntä syntyy osallistumisen kautta. Toistaiseksi en ole työurallani saanut vielä tekoälykoulutusta. Mikäli näin jatketaan, mielestäni on vain luonnollista, että osa työntekijöistä vastustaa teknologiaa eikä sitoudu siihen.