Tekoälyä voi hyödyntää journalismissa monella tavalla. Esimerkiksi tämän kuvan luomiseen on käytetty tekoälyä.
Google Gemini
Katsoin muutama viikko sitten MTV:n perjantai-iltaista tv-lähetystä jääkiekon SM-liigaottelusta Kärpät−Lukko. Kesken avauserän MTV päätti vetää ässän hihasta ja esitteli uuden ”asiantuntijansa” AI-Ailin. Kyseessä oli tekoälyllä tuotettu hahmo, joka luki pelikatkolla ääneen tekemänsä tilastotiivistelmän. Tilastojen data oli peräisin SM-liigassa käytettävästä älykiekosta.
Tekoälyllä luotu kuvituskuva.
Google Gemini
Tekoälyn käyttäminen journalismissa on akuutti kysymys. Tekoälystä saadaan monenlaista hyötyä ja moni media on jo kertonut, kuinka sitä hyödyntää. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi loppuvuodesta, seitsemän kohdan listan siitä, kuinka he tekoälyä hyödyntävät uutistyössä (HS 22.12.2025). Samaan aikaan tekoäly herättää toimittajien keskuudessa myös vastustusta ja kritiikkiä. Esimerkkinä tästä voidaan mainita tekoälyn lukemat radiouutiset, joiden tekeminen ei ole yhtään sen nopeampaa tai ketterämpää kuin ihmisen lukemat. Oikeastaan päinvastoin.
ChatGPT osoittautui kokeilussa varsin hyödylliseksi tekstin tarkistajaksi. Kuvan luomiseen on käytetty tekoälyä.
Google Gemini
Tekoäly on tullut yhä vahvemmin osaksi arkeamme, ja Tilastokeskuksen syksyisen katsauksen mukaan jo 41 prosenttia 16−18-vuotiaista käyttää generatiivista tekoälyä. Myös journalisteille generatiivinen tekoäly on helppokäyttöistä teknologiaa, kertoo puolestaan LUT-kauppakorkeakoulussa toteutettu Toimitus 2.0 – generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt –hanke, jonka tulokset julkaistiin viime keväänä. Itse en ole käyttänyt tekoälyä töissä oikeastaan ollenkaan, joten päätin kokeilla, kannattaisiko.