ChatGPT osoittautui kokeilussa varsin hyödylliseksi tekstin tarkistajaksi. Kuvan luomiseen on käytetty tekoälyä.
Google Gemini
Jere Lindberg
Tekoäly on tullut yhä vahvemmin osaksi arkeamme, ja Tilastokeskuksen syksyisen katsauksen mukaan jo 41 prosenttia 16−18-vuotiaista käyttää generatiivista tekoälyä. Myös journalisteille generatiivinen tekoäly on helppokäyttöistä teknologiaa, kertoo puolestaan LUT-kauppakorkeakoulussa toteutettu Toimitus 2.0 – generatiivinen tekoäly ja uudet organisaatiokäytännöt –hanke, jonka tulokset julkaistiin viime keväänä. Itse en ole käyttänyt tekoälyä töissä oikeastaan ollenkaan, joten päätin kokeilla, kannattaisiko.
LUT-hankkeen mukaan toimittajat käyttävät tekoälyä muun muassa litterointiin, ideointiin ja kääntämiseen. Minä puolestani halusin testata, onko tekoälystä hyötyä esimerkiksi tilanteessa, jossa juttu pitää kirjoittaa nopeasti ja riskit virheille kasvavat. Tavoitteenani oli selvittää, löytääkö ChatGPT:n maksullinen versio 5.2 tekstistä sinne lisäämäni virheet.
Valitsin kokeiluun alkuvuodesta tiedotteen pohjalta kirjoittamani uutisen rallilegenda Tommi Mäkisen peruuntuneesta paluusta ralliauton rattiin. Valitsin tämän jutun lähinnä siksi, että se oli ajankohtainen ja sopivan lyhyt kokeiluun. Käskin tekoälyä korjaamaan mahdolliset asia- ja kirjoitusvirheet. Se kirjoitti minulle uuden puhtaan version sekä listauksen korjaamistaan virheistä. Hyvä niin, sillä pystyin helposti tarkistamaan, mitä muutoksia tekstiin oli tullut.
Kirjoitusvirheitä tekoäly osasi korjata mallikkaasti. Se ymmärsi, että sana ”tiistai iltana” kuuluu kirjoittaa väliviivan kanssa, ja että ”toisin kun” kirjoitetaan oikeasti ”toisin kuin”. Myös puuttuvat pilkut löysivät tiensä oikeille paikoille.
Tekoäly onnistui myös löytämään tekstistä asiavirheen. Kirjoitin tekstiin, että Tommi Mäkinen olisi ralliautoilun kolminkertainen maailmanmestari. Tekoäly huomasi sen ja korjasi Mäkisen olevan nelinkertainen maailmanmestari, eli se huomaa ainakin virheet pitkään tiedossa olleista faktoista.
Niin kehittynyt tekoäly ei kuitenkaan ollut, että se olisi ymmärtänyt toista piilottamaani asiavirhettä. Kirjoitin, että rallin SM-sarjassa ajetaan tällä kaudella kuusi osakilpailua, vaikka todellisuudessa niitä on seitsemän. Aika knoppitieto, joten en yllättynyt tuloksesta. Mielenkiintoista oli kuitenkin se, että kun kysyin tekoälyltä erikseen, montako kisaa rallin SM-sarjassa ajetaan vuonna 2026, oikea vastaus tuli salamana. Arvelen, ettei tekoäly löytänyt virhettä alun perin siksi, etten tekstissä kertonut kyseessä olevan vuoden 2026 SM-sarja, koska konteksti oli mainitsemattakin täysin selvä. Tekoälylle se ei ollut. Voi myös olla, että tekoäly ei tee hakuja suoraan internetistä.
Halusin viedä testini vielä seuraavalle asteelle ja pyysin tekoälyä tekemään uutisesta kielellisesti sujuvamman. Eli toisin sanoen muokkaamaan alkuperäistä juttuani. Koska korjauksia oli yllättävän monta, käyn läpi vain mielenkiintoisimmat niistä.
Ensimmäisen huomion tekoäly teki ilmaisusta ”ei palaa ralliauton rattiin”. Tekoälyn mukaan se voidaan pitää tekstissä, koska ”ilmaus on luonteva ja yleinen urheilujournalismissa”. Mielenkiintoinen huomio.
Kirjoitin alkuperäisessä tekstissä, että ”suunnitelmat kuitenkin kaatuivat paristakin syystä”. Tämä ilmaus on korjautunut muotoon ”suunnitelmat kariutuivat useasta syystä”, perusteluina vähemmän puhekieliset sanavalinnat. Mielestäni ihan hyvä korjaus, joskaan ei pakollinen. Sitä en tiedä, onko "pari" sama kuin "useasta".
Ilmauksen ”Mäkisen tarkoituksena oli ajaa” tekoäly muutti muotoon ”Mäkisen oli määrä ajaa”, koska sen mukaan kyseessä on lyhyempi ja uutiskielessä tavanomaisempi rakenne. Perusteluista en ole varma, mutta hyväksyn muutoksen, sillä ainakaan teksti ei mennyt merkittävästi huonompaan suuntaan.
Joissakin korjauksissaan tekoäly sortui jo hienoiseen pätemiseen. Esimerkiksi sitaatin johtolauseen ”Mäkinen sanoo tiedotteessa” se oli muuttanut muotoon ”Mäkinen kertoo tiedotteessa”, koska se on journalistisesti neutraalimpi ja yleisempi. En kommentoi muuta kuin: vai niin.
Asiakieli on selvästi tekoälylle pyhää, sillä se oli puuttunut jopa sitaatteihin. Muun muassa sana ”homma” oli vaihtunut sanaan ”tilanne”.
Vaikka viimeiset pari korjausta olivatkin enemmän ja vähemmän turhia, kääntyi kokemukseni positiivisen puolelle. Ottaen huomioon, kuinka vähän kokeiluun meni aikaa, sanoisin, että tekstin käyttäminen tekoälyn tarkistettavana oli kannattavaa. Se löysi virheitä hyvällä prosentilla ja korjauksetkin olivat pääosin järkeviä. Ja eihän kaikkia korjausehdotuksia ole pakko toteuttaa. Ainoastaan asiavirheiden suhteen kannattaa olla tarkkana, eikä luottaa sokeasti, että tekoäly löytää ne kaikki. Mutta muuten voisin hyvin jatkossa ottaa tämän taktiikan käyttöön nopeasti kirjoitettujen juttujen tarkistuksessa.